perjantai 25. syyskuuta 2015

Kuulumisia ja gerbiilit päiväunilla.

Heip. 

Täällä me ollaan, vaikka hiljaista onkin ollut taas viikon verran blogin puolella. Kauhis paranee todella hienosti leikkauksesta, ei oo paljoa ees huomannut eroa normaalisti kovin aktiiviseen ja vahvaan machoilijaan. Päivä leikkauksen jälkeen kun 24h kipupiikki lakkasi vaikuttamasta oli marsu kyllä puolisen vuorokautta normia vaisumpi, mutta piristyi kyllä nopeasti. Aavistus tainnut painoa lähteä, mutta oikein hyvässä massassa ollaan vieläkin. Olen kyllä niin kiitollinen. (Eläinklinikka Linnunmäki *sydän*) Tikkejä kaikenkaikkiaan tuli neljä, kaksi kummallekkin puolelle.

Marsuista en ole nyt saanut aikaiseksi otettua kuvia, ollut niin paljon kaikenlaista muuta mielessä (kuten useampana päivänä äidin auttaminen muutossa). Alla kuva Gaiasta kun nopsaan räpsäisin samalla kun marsuterapoin itseäni tätä ihanaa neitiä halailemalla.

 "Mitähän tuo eukko taas puuhaa.."

 Gerbumiehet ovat kyllä ihania. Tykkäävät nukkua tuolla kookospähkinässä ja sinne juuri kolme potraa poikaa mahtuukin. :D

 Kaveri on aina parhain tyyny!


 Ja välillä vähän möyhittiin tyynynä toimineen kaverin vatsaa ja jatkettiin kauneusunia.

Äitiä muuttaessani sain myös haudata omenapuun alle epäonnisen pikkulinnun, joka oli lentänyt ikkunaa päin. Se oli jokseenkin mieleenpainuvaa kun ennen ei ole moiseen ollut tarvetta omalla kohdalla. Tästä aasinsillalla seuraavaan aiheeseen.. Iri on ollut mielessä jokainen päivä. Jonain päivinä enemmän kuin toisina ja yleensä nukkumaanmennessä viimeistään iskee kova ikävä sitä ilopilleriä varsinkin jos itsellä on ollut laskusuhdanteisempi päivä olotilojen kanssa. Kyllä tänäänkin aamulla kahvikuppi kourassani mietin kuikkupyllyjeni tekemisiä tuijotellessani, etten kyllä tiedä mitä oikein tekisin jos ei olisi noita karvahousuja luonani. Saan marsuista niin paljon iloa, karvapyllyterapiaa ja sisältöä elämääni, etten kyllä pois vaihtaisi.

-M

8 kommenttia:

  1. Ihanaa kun Kauhis toipuu toimenpiteestä. Arvaas kuka muu ajattelee Iriä lähes päivittäin. Varmasti kestää tovin jos toisenkin ennen kun toivut Irin poismenosta. Onneksi se helpottuu kuitenkin ajan kanssa. Voimia sulle kovasti.

    VastaaPoista
  2. Mäkin useasti mietin mitä tekisi jos ei olisi marsuja. Enkä osaa edes ajatella, on ne ollut niin kauan osa elämää ja kunnon piristysruiske vaikeinakin aikoina <3 (vaikka välillä tulee niitä fiiliksiä esim. pitkän työvuoron jälkeen että onko tässä mitään järkeä). Kyllä sitä vielä vuosienkin jälkeen miettii poismenneitä marsuja, kun marsulassa on sellainen hetki kun "jos tämä vielä olisi täällä niin olisi varmaan tehnyt näin ja näin". Ikävä <3

    Ihania nuo gerbiilinokat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Ja miusta tuntuu että oli lemmikin laji mikä tahansa, voi siihen kiintyä näin älyttömän paljon. Eläinkaupassa kun olin hommissa keskustelin todella monenlaisten eläinihmisten kanssa ja erityisesti on jäänyt mieleen ne, jotka ovat henkeen ja vereen koiraihmisiä ja koira menee vähintäänkin samalle tasolle huolenpidon suhteen kuin omat lapset. On niin liikuttavaa aina kun huomaa ihmisissä äärimmäistä eläinrakkautta ja sitä, että tekevät kaikkensa karvakorvansa hyvinvoinnin eteen. <3

      Kiitos, gerbumiehet osaavat olla kyllä tosi hassuja aina välillä. Siinä toiset karvakorvat joille ei voi kuin nauraa vaikka olisi kuinka huono päivä tahansa. :)

      Poista
  3. Aivan ihana blogi! Itselläni ei tällä hetkellä ole marsuja, joten piristää päivää paljon, kun saa käydä teidän kuulumisia lukemassa ja kuvia/videoita katselemassa. :) Kaunis kiitos! Osanottoni myös Iristä.
    Btw olen ällistynyt, miten samankaltaiselta ja sydämelliseltä ihmiseltä vaikutat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka ihana kommentti! Sie piristit miun aamun aivan tyystin! <3 Kiitos kovasti itsellesi, ihana kuulla että olen onnistunut siuakin piristämään. Täytyy myöntää että itse tulee myös useaan otteeseen katseltua noita miun marsuvideoita. :D Jokakerralla löydän itseni hymyilemästä.

      Mukava kuulla tuollaisia kehuja, toivottavasti meidän tapahtumat onnistuvat piristämään siua jatkossakin. <3

      Poista
  4. Mun on jo pitkään pitänyt kommentoida Kauhiksen operaatiota ja nyt vihdoin ehdin! Ihanaa, että kaikki meni hyvin. Paljon pusuja Eliotilta isille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Olen kyllä niin tyytyväinen että noin hienosti urho parantunut. <3 Terkkui Kauhiksen jälkikasvulle :)

      Poista

Heippa,

anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)

-M