maanantai 20. helmikuuta 2017

Köydenvetoa porkkanalla ja muitakin juttuja

Heiiii!

Kuulumisia eetteriin hieman ehkä sekavassa järjestyksessäkin. Täällä on surukseni ollut yhden terran verran poistumaa. Gerbiilineitien Heran ja Muumin (vain n. 1,5-vuotiaat, ehtivät olla luonani noin vuoden) yhteiselossa tuli yht'äkkisesti aivan hurjaa kärhämää ja tilanne meni nopeasti siihen, että vein nämä kaksi takaisin kasvattajalleen/edelliselle omistajalleen/ystävälleni, joka teki sitten päätöksen mitä tehdään. Alunperinhän lauma Muumi, Hera ja Varpu olivat minulla häneltä sijoituksessa, Varpun suditukset siirtyivät seuraaviin ulottuvuuksiin jo tuossa aiemmin jättäen nuoremmat siskokset kaksin ja nyt Hera on jatkanut myös matkaansa. Epäiltiin hänelle tulleen kasvain, joka olisi johtanut yleiskunnon jonkinasteiseen romahtamiseen ja täten Muumi saaliseläimille tyypillisesti yritti päästä "lauman heikosta lenkistä" eroon. Aika nopealla tahdilla oireilun alkamisesta (samana päivänä) Hera jo päästettiin jatkamaan muihin suditusmaisemiin, en usko hänen ehtineen kauaa kärsiä. Kaunis valkoinen neito Muumi olisi jäänyt yksin ja minulla ei hänelle ollut tarjota kaveria niin hän jäi odottamaan tälle ystävälleni mahdollisesti tulevia seuraavia gerbiilipoikueita ja niistä uusia ystäviä. Oli kyllä tosi harmillinen tapaus tämä, tuolla hyllyssä möllöttää vieläkin tyhjä terrario kun en ole saanut aikaiseksi siirtää sitä jemmaan jonnekkin..

Tässä vanhahkossa kuvassa Muumi nukkuu Heran kanssa kasassa tyytyväisen näköisenä. 

Nifra on aikamoinen epeli. Menin eläinhuoneeseen ja Nifraa heti epäilytti, että jotain on meneillään. Hän tutki käteni ja haisteli todella tarkkaan "heetkinenn, olet syönyt porkkanaa!". Vainumarsu! :D

Ystävänpäivänä täällä täytettiin vuosia! Gerbiilimummeli Rhea, toinen ensimmäisistä omista gerbiileistäni täytti 3-vuotta! Hän sudittelee ja toisinaan jopa leikkiikin edelleen ystäviensä Appelsiinipuun kasvattien kanssa ja heillä yhteiselo on oikein toimivaa. Rhea ja Rhean opetuslapset. *sydän* Toinen sankari samana päivänä oli syrkkirouva Absoluuttinen Tosi-Dimangi, hän täytti 2-vuotta. Syyrialaiselle tämä on jo suhteellisen korkea ikä, mutta varhaiseläkkeelle hän luokseni tulikin vajaa vuosi sitten. Herkkuja oli tarjolla sankareille ja ne totisesti menivät "kaupaksi". :D

 Absoluuttinen Tosi-Dimangi, hieman vanhempi otos.

Rhea myös hieman vanhemmassa otoksessa. Hän on ainoa gerbuistani, joka heti ensimmäisenä on aina nautiskelemassa vihanneksen palaa, hän suorastaan omii sen itselleen ja laumatoverit saavat juosta perässä kun Rhea pistää kipittäen porkkanan palanen suussaan. :D

Tuossa aiemmin olin myös jokseenkin kipeänä, ensin tuli sellainen kuumeinen olo ja sen perään kahden päivän oikein kunnon migreeni pitkästä aikaa (ei ollut kyllä ollut ikävä moisia). Mainitsin tämän, koska Herra S loisti parhauttaan piristämällä minua useasti ja pitämällä muutenkin huolta. Kerrankin olin sohvalla nukkumassa kun heräsin pehmeiden viiksikarvojen kutittamiseen nenänpäässäni, avaan silmät ja ensimmäisenä on 20cm päässä vastassa marsuneiti Yamsun tuijottavat silmät. :'D Mies piteli Yamsua käsissään juuri kasvojeni korkeudella, voisi sitä huonomminkin herätä. :D Taisi myös olla jokin kerta kun olin sängyssä nukkumassa ja mies tuo Nifran rapsuteltavaksi, se oli ihanaa. Nifra ihmetteli kovasti mitä oikein tapahtuu. :D

Näyttäisi porkkanatarjoilulta!

En kestä tuota Kauhiksen ilmettä, toinen niin vauhdikkaasti tuli apajille, että kaulan ihan normaalikokoiset massatkaan eivät pysyneet ojennuksessa. :'D Samoin Nefi kurkkii tuolta mökistä nenä pystyssä. :'D

Käytiin taas miehen kanssa Emman Tallilla Riihimäellä, tällä kertaa ihan vain tallitöissä auttelemassa. Oli kyllä mukavaa vaihtelua marsunpapanan lappaamiseen tuo hevosten kikkareiden kärräys. :D Herra S sai heti uuden parhaan kaverin tallin ainoasta shettiksestä, joka tuli tarkastamaan mitä me oikein tehtiin yhdessä tarhassa siivotessamme.

Nifran kanssa oltiin köydenvetoa porkkanalla. Nifra voitti. *sydän*

Ollaan myös Herra S:n kanssa harjoiteltu venäjänkääpiöhamsteri campbellien kynsien leikkuuta, pari-kolme tapausta on ollut kun on ollut tarvetta hamsujen etutassujen kynsiä trimmailla ja totisesti ei ilman harjoittelua tässä taida onnistuakaan. :D Mies piti hamsuista kiinni parhaan kykynsä mukaan ja minä leikkasin varovasti. Toisinaan joku hamsureppana oli hätä housuissa vääntänyt samalla papanaakin ja hassua kuinka miestä se kammoksutti vaikka muiden eläinten papanat ovat ihan normi juttu. :D

Tirppa mutustaa niin, että kielikin vähän näkyy. :D

Yksi parhaista marsukuvista on muuten seuraavanlainen; olin reissussa äidin luona muutaman päivän ja mies piti kotona huolta eläimistä. Pyysin häntä joka päivä punnitsemaan Nifran, niinkuin minäkin aina teen, koska Nifran painoa pitää tarkkailla. Sain seuraavanlaisen kuvaterveisen:

Mies oli laittanut Nifran vaa'alle ja oli kaivanut kännykkää taskusta, Nifra näki tilaisuutensa tulleen ja lähti kipittämään. :'D

Myös tämän saman reissuni aikana Herra S oli kuulemma saanut Freija-kanilta nyrkistä! Oli mennyt kurkun palasta tarjoamaan ja Freija oli mojauttanut nyrkillä (krrhm siis etutassulla) niin, että kurkku oli lentänyt ja rouva oli mennyt takaisin syömään pellettejään. Ei tainnut olla tarjoilut rouvan mieleen. :'D Kuvassa kyseinen tilanne.

"Oletko nyt ihan varma ettei ole enempää tarjoilua?" T. Tirppa

-M

tiistai 31. tammikuuta 2017

Marsujen uusi häkkijärjestely ja eläinhuonekuvia

Heipsan hei!

Tällä kertaa onkin vilkkaampi meininki, nimittäin muutin marsu-urosten häkkijärjestelyä! 

Ensin joutuivat Katkis + Efeldon ja Dodi + Melchior tuommoisiin minijuttuihin odottamaan hetkeksi. Dodi nukkuu ihan croisanttina tuolla.. :D

Tovin päästä pääsivät ihmettelemään mitä se marsueukko tällä kertaa oli keksinyt. :D Päätarkoitus minulla oli saada Katkis ja Efeldon myös pöytätasolle, jottei tarvitsisi aina kiivetä tuolille ylettyäkseni heidät kaapparoimaan häkistä. Lisäksi Efeldoninkin ollessa toisiksi vanhin marsuni (3,5v) tahdoin hänen olevan entistä helpommin käsiteltävissä ja tarkkailtavissa, vaikkakaan tuo vajaan metrin korkeusero ei tuohon tarkkailuasiaan juuri vaikuttanut. Tuli tästä häkkien siirtämisestä niin vahva visio, että kolmannen potemispäivän kohdalla tartuin toimeen kun ei muuta enää voinut saadakseen mielenrauhan. :D Dodin ja Melchiorin sijainti ei hirveästi vaihtunut, mutta suurin muutos on heidän yläkerran naapureiden poistuminen ja sen myötä suurempi valoisuus. Hieman tyypit hakivat ihmeissään rauhallista hämärämpää nurkkaa häkissä mihin ovat tottuneet ja laitoinkin yhteen kulmaan näiden kuvien jälkeen pyyhkeen "katoksi".

Kyllä on peruukkipojat muhkeissa karvoissa taas kun tuota Melchioriakin katselee.. :D

Katkis ja Efeldon saivat myös ihmetellä. Joutuivat hartiakorkeudeltani pöytätasolle ja nyt ihmiset näyttävät suuremmilta ja tulevat erilaisesta kulmasta häkin lähelle. Katkista ei niin tunnu muutos haitanneen, mutta symppispappa-Efeldonilla tuntuu menevän jonkin aikaa ihmisten suurempaan olemukseen tottumiseen. Hän on niin herkkä. Urosten häkkien välillä on pyyhe, etteivät näe toisiaan ja keksi mahdollisesti jotain kärhämää (köh köh Melchioristakaan ei koskaan tiedä mitä hän keksii köh köh).

"Mitä täällä tapahtuu?" T. Katkis

Eläinhuoneen uusi lookki.. Ainakin osittain. Se Sydänlingon iso syrkkihäkki meni säilöön ja sen myötä vapautuikin pöytätilaa marsujen laajennukselle. Uusimmat campbellipojat Vipeltävä Vilinusaurus ja Tangervo Taajama-Korva asuvat tuolla sinisessä minidunassa, jonka olen lattiatasolta nostanut Ikean parilla lasten jakkaralla. Campbellisiskokset Aristokraattinen Aivonystyrä ja Aikamoinen Afrodite asuvat tulla huiman neljäkerroksisen "rakennuksen" ullakkohuoneistossa. Herra S:n campbelliveljekset taasen jäivät samaan nurkkaan kuin ennenkin, nyt vain marsujen häkin päälle. Juuri taktinen asettelu, koska Efeldonin ja Katkiksen häkin kattoluukku avautuu vielä ihan normaalisti Ripan ja Rapen asumuksen ollessa vain sen vieressä.

Margadash Ilomieli sai syrkkikokoisen fillarin sellaisen vapauduttua Sydänlingon poisnukkumisen myötä. Margadashille tuo taitaa olla paras mahdollinen, edellisen hieman pienemmän fillarinsa (siis joka on se varsinainen sopiva kiinarikoko) kun juoksi aikojen saatossa käyttökelvottomaksi ja korjauksen ulottumattomiin. :D Tuo syrkkikokoinen pyörä pyörii oikein keveästi eikä aiheuta symppisvaari-Margadashille (muutaman kuukauden päästä 3-vuotias) päänvaivaa.

Gaia katselee hieman epäluuloisena. :D


Nifra-muruli, joka on ollut oikein hyvissä painolukemissa! *sydän maksimus*

Ritarin pylly. Ritari taisi taas omasta mielestään olla piilossa nukkumassa. :D

Kovin oli rento meininki.

Tirppa taasen löysi oikein kivan piilon kaltoinkohdellusta paperisesta biojätepussista. :D Aina välillä laittelen tälläisiä possuille ihmeteltäviksi.

Loput kuvat ovatkin tältä päivältä kun niitä räpsin siivottuani aitauksen.

Aitauksen asukkaat tarkastuskierroksella miten onkaan siivouksessa mökkien sijainnit muuttuneet. :D

Kurkkutarjoilu! Jukra, se onkin marsujen lempparia. Melchior ja Dodikin aivan valmiusasemissa herkkujen vastaanotolle. :D

Nifralla on hyvin päättäväinen ilme tuossa eturivissä "nyt sitä kurkkua mulle kuin olisi jo!".

Seuraavissa kolmessa kuvassa huomatkaa Rapsun pyllyn sijaan mitä tapahtuu taustalla olleelle kurkulle.. :D


Sinne meni se kurkku.. Yamsu näki tilaisuuden tulleen. :D

Rapsulla on kyllä hyviä ilmeitä. 

Kaikki abyt jäivät apajille, muut menivät aika lailla jemmaan syömään. :D

Santsipalojen toivossa vaeltavat..

Sain tänään muuten käyntikorttini! Nyt tohtii jaella lennosta yritykseni yhteystietoja, jee! Tuo kirjavempi on pakettikortti, laitan sellaisia tilausneulomusten mukaan ja kirjoitan korttiin käsin mitä materiaalia kyseinen lanka on ja pesuohjeetkin.

Oli kyllä mukava kirjoittaa tälläinen iloisempi postaus tällä kertaa. :) 

-M

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Viimeisen kuukauden eläintarvikeostoksia

Heip!

Tässä postauksessa tosiaan koottuna viimeisen noin kuukauden eläintarvikeostoksia. Olin niin onnekas, että sain Herra S:ltä joululahjaksi toivomani lahjakortin paikalliseen lempparieläinkauppaani ja sen käytinkin onnellisesti aika lailla hyödyllisyyksiin. Saatoin myös sortua Peten koiratarvikkeen välipäiväalennusmyynteihin lisäksi... :D

Toa Lätt on parasta marsuaitauksen juomapullojen alle vessa-astiaan. Eläinkauppaheinää (tuota Puron tuottamaa tosi laadukasta) olen aika paljon ostellut possuille ja Freijalle, ainakin ollut tosi hyvälaatuista murkinaa muruilla (vaikka tyyristä onkin tällä heinänsyöjämäärällä). Nifra on nyt myös ollut tosi hyvissä painolukemissa, uskon tämän heinän olevan osassa siinä.

Tämä satsi tuli Peten koiratarvikkeesta, niinkuin mainitsinkin sortuneeni välipäiväalennusmyynteihin. Tämä paketti tuli juuri ennen kuin syrkkirouva Sydänlinko nukkui pois. Tuo kerrosmökkihässäkkä oli joskus tosi kova juttu talouteni pikkujyrsijöillä, mutta tuntuu ettei nyt olekaan enää kohdetta tuolle. Jäi kaappiin odottamaan sitä päivää kun löytyypi käyttöä. Versele-Lagaa en yleensä syötä eläimilleni (en lainkaan marsuille tai kanille), mutta nuo kääppärin ja gerbiilinruoat olivat niin hyvässä alennuksessa, että päätin niitä sekoitella kyseisten tyyppien ruokaämpäriin muun pöperön joukkoon. Brit-hamsterinruoasta olin kuullut hyviä asioita ja sekoittelin sen syrkkien ruokaämpäriin mukaan ihan uteliaisuusmielessäkin. Harmi, että Sydänlinko nukkui pois kun nyt Tosi-Dimangi on ainoana tuossakin apajilla. Onpahan hänellä ruokaa kun taitaa reipas puoli ämpärillistä olla. :D

Heittelin kolmisen vuotta vanhoja Living Worldin lasipulloja pois, koska korkit alkoivat olla niissä jo palasina. Ajattelin vaihteeksi kokeilla noita isoja muovipulloja marsuille, mutta kyllähän ne vuotavat ihan onnettoman paljon. Palaan Living Worldin pariin kun seuraavan kerran tilailen vaikkapa Zooplussalta jotain. Muita tuotteita paketissa oli persilijapelletit ja Burgessin kuivatut omenapalaset ihan uteliaisuusmielessä, hamsujen ja muiden proteiinikoktailia kuivattujen ötöjen muodossa, uusi pieni ja pitkä pajusilta ja kuivattuja yrttejä.

Heti piti päästä näitä maistattamaan!

Eivät olleet mikään suurin menekkituote. Freija-kani taasen piti tosi kovasti, aina silloin tällöin sai hieman herkkuna näitä kuivattuja omenanpaloja.

Uusi pitkä pajusilta tuli campbellisiskoille Aristokraattiselle Aivonystyrälle ja Aikamoiselle Afroditelle.

Tässä on taasen eläinkaupan lahjakortilla ostamiani juttuja. Lahjakortin onneksi pystyi käyttämään osissa niin sai miettimisaikaa. :)

Pusseissa taustalla kanille Rabbit Royalia normipelletin joukkoon vaihteluksi, kanille myös Altrominin kanin elatusta ja marsuille hieman Altrominin pellettiä täydennykseksi ennen isomman säkin ostoa (ostan yleensä niitä 12,5kg säkkejä marsuille kerralla). Omien kokemusteni mukaan parhainta marsujen tukiruokaa pari pussia täydennystä (Recovery + ), marsuille ja kanille Grainless-herkkutikkuja (joita harvoin täällä syödään), hamsuille ja gerbuille ihan superherkkuna nuo mansikkatangot, pieni pajusilta uusille campbelleilleni (Vipeltävälle Vilinusaurukselle ja Tangervo Taajama-Korvalle), C-maxia marsuille vitamiiniksi ja tuo heinätunneli tuli myös tuoreille campbelliveljeksilleni. Heinää tosiaan olen noukkinut aina silloin tällöin 2kg säkkejä.

Tässä Vipeltävä Vilinusaurus tekee tuttavuutta uuteen pajusiltaan. :)

Muita viimeisen kuukauden mainittavia ostoksia eläimille on myös Hirnupaalit, käytiin meitä lähimmässä K-Maataloudessa nimittäin noukkimassa taas 3 paalia Hirnukuiviketta! Olen kyllä siihen ollut tosi tyytyväinen, edelliset kolme paalia kestivät tässä taloudessa noin 2,5kk. Kolme paalia sen takia, koska henkilöautoon ei mahtunut enempää. :D


Lisäksi muina uusina juttuina mainittakoon, että Emman Tallilla käydessämme Emma ystävällisesti kotiutti luokseni tuon yllä näkyvän hänen tekemänsä hevosenkenkätaideteoksen. Iloisesti laitoin sen näkyvälle paikalle roikkumaan eläinhuoneen kaapistojen kahvasta. Aivan ihana.

Ja tässä tammikuun aikana käydessäni tavaroitani ja kaikenlaisia kaappeja lävitse (uusiutumistunnelmaa alkuvuodessa, anyone?) löysin jo jokin aika sitten ystävältäni saamani tälläisen hassun yksisarvisen! Senkin laitoin eläinhuoneen kaapistojen kahvasta roikkumaan, piristää mukavasti ympäristöä. :)

Tuli suorastaan häiritsevä visio marsujen häkkien uudelleenjärjestelyistä ja se oli pakko toteuttaa tovi sitten. Otin fotoja ja seuraavaksi varmaankin tulossa siitä materiaalia tänne blogiin. :)

Onko kukaan muu marsuharrastaja pohdiskellut hieman otsa kurtussa kotimaisen kurkun markkinoita? Isot otsikot oli ties mistä hankkimisongelmista, mutta voi kun ilostuin Lidlissä käydessäni! Siellä oli pari päivääkin sitten kotimainen kurkku n. 2,5e/kg, tarkalleen en muista. Heti ostin kolme kurkkua ja olisin enemmänkin jos en olisi ollut kävellen liikenteessä. :D Voi marsujen onnea kun oli kurkkua taas pitkästä aikaa tarjolla, ehkä 1-2 viikkoa olivat ilman kun en tykkää ulkomaalaista kurkkua ostaa heille. //Lisättäköön vielä, että vihanneksia kyllä muita ollaan syöty marsujen kanssa päivittäin vaikkei kurkkua ole ollutkaan! :)

-M

tiistai 24. tammikuuta 2017

Uusien hamstereiden nimet

Heippa hei!

Hieman oli tässä tahatonta taukoa blogeiluista. Viimeisen viikon olen vetreytellyt aivan tuhannenjumiin mennyttä hartiaani, onneksi nyt vaikuttaa jo paremmalta. Oli kunnon säikäytys kun olin viikko sitten useammalla ihan arkisella asialla aiheuttanut sen, että seuraavana aamuna oli yläselkä/lapa/hartia niin kipeä, että todellakin oli ambulanssinkin tilaus jo mielessä (ensimmäinen kerta koskaan). Kipu vielä alkuun tuntui olevan lamauttava ja selkärangan huitteilla ja pelkäsin kovasti kaiken maailman välilevyongelmia.. Onneksi sain kotikonstein tilanteen rauhoittumaan ja pian kipu siirtyikin enemmän lapaa kohti (todennäköisesti useampi lihas ja niiden kiinnityskohta mennyt solmuun) ja tänään on ensimmäinen päivä kun en herännyt särkyyn. :) Jumppajutut on jo suunnitteilla jatkoa ajatellen, ettei uudestaan menisi juntturaan.

"Haloo?"

Tosiaan kuumeisesti olen tuumiskellut näille kahdelle uudelle hamsterille nimiä. Joku joskus kysyikin miten oikein aina päädyn valitsemiini nimiin ja en oikein osaa sitä tarkalleen selittää. Hetken seurailen lemmikin käytöstä, millainen luonne hänellä on ja usein tässä vaiheessa mieleeni putkahtaa jo vähintään nimen ensimmäinen kirjain tai tavu. Siitä lähtee sitten muodostumaan nimen loppuosakin ja se muovautuu kunnes tuntuu oikealta.

Voi tuo satiiniturkkinen höpsö tuolla taustalla.. *sydän*

"Mä niin kuljen tästä.."

"Ai, eiks ne pähkinät olleetkaan täällä laatikossa.."


Nimiksi näille mussukoille valikoitui Vipeltävä Vilinusaurus ja satiiniturkkinen höpsö on Tangervo Taajama-Korva.

Kyllä on niin onnellisen näköinen hamsteri mantelin kimpussa ettei mitään rajaa. :D Oli ihan pakko tovi sitten kaupasta tuoda näille söppänille pähkinäterveisiä. Mantelin kanssa tässä siis Tangervo Taajama-Korva.

Nifran mielestä hänenkin masunsa olisi kaivannut herkkuja. Kovasti.

Tässä kuvassa vielä juoksupyörä uupuu, se on to do -listalla puhdistusta varten..

Uskoisin, että seuraavaksi tulisi postausta lemmikkieläinteni uusista tarvikkeista viimeisen kuukauden ajalta. Sitä siis luvassa..

-M