perjantai 20. joulukuuta 2013

Kuulumisia; mm. uusia asukkaita olohuoneessamme!

Heipähei!

 Tässä tovi on vierähtänyt arjen hektisyydessä ja voisin nyt hieman taas päivittää tänne kuulumisia, niin kehnompia kuin yllättävän kautta mukaviakin.

   Aiemmin mainitsemani reklamoinnit eivät loppuneetkaan siihen, vaan pääsin vielä oikein roimasti valittamaan taas (vaikkakin ainoastaan aiheesta) Zooplussalle, sieltä kun tuli minulle postitse usea rikkinäinen tuote muiden tilaamieni tuotteiden ohella. Paketit saapuivat miulle keskiviikkona viime viikolla, ja reklamoin pitkälti sitten keskiviikkoiltana kaiken maailman häslingin kera. Koko keissi vei miulta niin paljon poweria, että migreenihän siitä torstaille siunaantui ja kaksinkertainen harmistus (töihinkään kun en sen vuoksi päässyt). Onneksi sieltä ripeä ja ystävällinen asiakaspalvelu hoiti homman kotiin ja pääsin mahdollisimman pienellä vaivalla (en joutunut onneksi palauttamaan lähemmäs 5kg tavaraa, sekös olisi entisestään potuttanut raahata niitä jossain lumimyräkässä takaisin postiin kävellen), ja korvasivat minulle rikkinäiset tuotteet ja lisähyvitystäkin antoivat. Tilaan sieltä jatkossakin jos jotain tarvitsen, ainoastaan vain pidän mielessä sen, että on mahdollista joutua reklamoimaan rikkinäisinä saapuneista tuotteista. Hinnat siellä ovat vaan suurimmilta osin niin edulliset, että olen koukussa. Himputti. :D


 Tilasin vahingossa pupukokoa nuo pajusillat ja heinätunnelit, pajusillat saa onneksi taiteltua niin näppärästi, ettei se juuri haittaa ja heinätunneleista toinen halkaistiin sopivasti, jotta marsut saavat siitä "tunnelin" ja gerbutkin saavat oman "tunnelinsa". Otin tesmailuun hiukan kaikenlaista, tuossa ei ole kaikki, vaan loput ovat joko a/rikki (*insert kirosana*) tai b/pienempää tilpehööriä, joka rajautui kuvasta pois. Greenwoodsin marsunruoka on ainakin maistunut. Tuota heinää kuikut katsovat epäillen, mutta gerbiilit tykkäävät siitä heinästä kovasti. Erityisesti pesämatskuna. Se kun on todella pehmeää ja hyväntuoksuista niittyheinää. Pääosin syötän marsuille siis vain eläinkaupasta ostamaani hyvälaatuista normiheinää.


Marsut voivat mukavasti, hienostoneitimme N & N ovat saaneet paljon liikuntaa kuluneen viikon aikana, minulla kun vielä työstressistä johtuen oli tällä viikolla tiistai ja keskiviikko sairaslomaa infernaalisen useamman päivän migreenin johdosta, joten kotona ollessani aina jossain välissä olen saanut ripeästi marsujen aitauksen pystyyn olohuoneeseen ja siellä ovat tuntitolkulla saaneet kipitellä virikkeineen, sapuskoineen ja vesikupinkin kera. Onneksi on nuo taikakuutioaitapalat nykyisin, niin pystyi jättämään marsut aitaukseen siksi aikaa kun itse meni makkariin nukkumaan särkyä pois, ensimmäiset aitamme kun nuo maantiejyrät olisivat vetäneet ruttuun nopeasti ilman valvontaa. :) Rapsutuksia ovat kuikkumme saaneet varmasti ihan sopivan määrän, sen verran niiden kanssa jutustelenkin.     :)







  Yllättävinä kuulumisina voisin mainita reissun, kun kävimme maanantaina töiden jälkeen ostamassa heinää marsuille kyseisestä eläinkaupasta (edelleenkin parasta heinää mitä olen nähnyt), jossa tapahtui yllättävä käänne! Spartalainen oli tosiaan matkassa ja hän katseli liikkeessä olevia hamsteria ja gerbiilejä, ja vain ilmoitti, että haluaa kotiin jomman kumman, ja siinä sitten pohdiskeli vaihtoehtoja monelta kantilta. No jestas, ensinnäkin siinä hänen pohdiskellessan iskin silmäni hamsteriin, joka juuri peseytyi ja näytti tietenkin aivan ylitiösöötiltä ja nostatti pintaan taas sen fiiliksen, kun pienenä halusin hamsterin. Spartalaisen sosiaalisen luonteen huomioiden hän päätyi gerbiileihin, ja ne muuttivatkin sitten samana iltana meille. Saimme ostettua samasta liikkeestä vanhan 80 x 40cm akvaarion, virikkeet ja ruoan niille. Ja siitä se ihmettelynsekainen gerbiilitiedonhamstraus alkoi. Kummallakaan ei ollut juuri kokemusta kyseisestä eläinlajista, ei muuta kuin opiskelemaan netistä gerbufoorumeilta ja -yhdistyksen sivuilta! Hän osti siis itselleen koko homman, minä en osallistunut muuta kuin mielipiteen antajana vähäisten tietojeni perusteella, eläinkaupan myyjä osasi onneksi puhua omasta kokemuksestaan, hänellä kun gerbiilejä on kotona joten emme aivan taukkeina lähteneet liikkeestä. Jännittäviä käänteitä! Meille siis muutti kaksi valkoista (*insert virallinen värinimitys*), punasilmäistä, virkeää tyttögerbiiliä. He ovat syntyneet 25.3.13 (Joka muuten on sama päivä kun aloitimme Spartalaisen kanssa virallisesti seurustelumme!). Ja toki olemme sitoutuneet/Spartalainen on sitoutunut ostopäätöksen myötä antamaan mahdollisimman hyvän kodin näille nopsajaloille heidän loppuelämäkseen, tähän ei vaikuta se, että hän päätti asiasta aika nopeasti. :)


 Neidit odottavat kärsivällisinä prosessin etenemistä. Manteli/nassu helpotti asiaa. :)



 Juoksupyörä muuten laitetaan vain silloin tällöin häkkiin ettei se tule jyrsityksi. Hiekka-astia laitetaan joka ilta häkkiin, jotta neidit voivat kylpeä ja kiillottaa sieluaan. :) Häkin järjestys ja osittain virikkeetkin muuttuvat lähes päivittäin. Ja kuvista poiketen häkin katon päällä on painoja ettei vipeltäjät pääse karkuun. :)


Ei ole Spartalainen vielä keksinyt typyille nimiä, pidetään tuota tietolappua tuossa siihen asti.

Hämmentävää, että Spartalaisella on tällä hetkellä yht. 3 lemmikkiä ja minulla vain 1! :D Alustavasti on tosin sovittu, että ensi viikolla käytäisiin noutamassa miulle kaksi abytyttöä Hämeenlinnan huudeilta! Iik! (Varautukaa siis kuvapläjäyksiin viattomista, kuvauksen uhreiksi joutuvista uusista marsuista tuossa vuodenvaihteen tietämillä! :D )

Ja vielä suurta iloa aiheutti, kun ihastuttava kasvattaja Oulusta laittoi miulle n. viikko sitten sähköpostia, jossa oli kuvia juuri syntyneistä poikueista ja sain valikoida meille kaksi sopivinta tyttöä varaukseen! Jestas, olo oli sellainen "lapsi karkkikaupassa" potenssiin noin 6 miljoonaa. :D Katsotaan vielä, kasvattajalle syntyy muutama poikue tässä lähiviikkoina, jos sieltä jotain miunkin sydäntäni sykäyttävää putkahtaa vielä lisää, niin joudun kyllä kiipeliin valintaprosessissani.. Jaiks!

Nyt siis vielä selvennyksenä niille, joilla mielessä saattaa käväistä että olen hullu marsuhamstraaja ja tungen ne kuitenkin liian pieniin oloihin: meillä on kolmikerroksinen häkki (+varahäkki), kaikki pinta-alaltaan abouttiarallaa 120cm x 59cm. Kolmikerroksisen häkin tasot olemme eristäneet tukkimalla kulkureiät häkin pohjien keskellä keski- ja ylimmässä kerroksessa. Varahäkki miulla on vielä erikseen, tällä hetkellä vaatehuoneessa jemmassa mahdollista käyttöä varten. Esim. Jos joku kuikuista sairastuu ja täytyy eristää yms. Koskaan ei voi tietää. :) Tämän häkkitilamäärän takia meille mahtuu ihan mukavasti nuo yllä mainitut 6 marsua, varahäkinkin sijoittaminen olohuoneeseen on tarvittaessa mahdollista. Lattialle pääsevät hienostoprinsessat juoksentelemaan vähintään joka toinen päivä aidatusti.

Koita nyt sitten ottaa edustavia kuvia liukkaista saippupaloista.. :)

Tämä miut vallannut hamsukuumekkin vielä kaiken marsuhehkutuksen lisäksi on puistattava. Spartalainen on sitä vastaan, ettei meille nyt sellaista todella ilmesty, tarpeeksi on kuulemma tekemistä noissa nykyisissä ja suunnitelluissa tulevissakin (enkä sitä kielläkkään etteikö niissä olisikin tekemistä, mutta yksi hamsu..). Noh, kyllä se pöly laskeutuu.. Ehkä saisin itselleni ostaa syntymäpäivälahjaksi toukokuussa syyrialaisen hamsterin, mieluiten lämpimän toffeen tai hunajanruskeana (*insert viralliset värinimikkeet*). Siihen asti ehtiikin mainiosti opiskella hamsutietouttakin hamsterit.netistä ja mm. Hamsteriyhdistyksen sivuilta, sapaahan sitten hamsu asiantuntevaa hoitoa! :) Nimenomaan erakkohamsu kiinnostaisi kovasti.

Tänään piti töiden jälkeen käydä aiemmin mainitussa eläinkaupassa palauttamassa lainassa ollut gerbiilien kuljetusboksi. Satuin tietämään, että heille oli juuri tällä viikolla tullut lisää hamstereita ja sattumalta kävi vielä niin, että olin kaupungilla asioita hoitamassa yksin. Siispä arvattavissakin oli, että tovihan miulla siellä liikkeessä vierähti. Kuten olette ehkä huomanneetkin, satun olemaan aika sosiaalinen luonteeltani ja höpöttelemään jäinkin kauppiaan kanssa ja ihastelemaan hamstereita. Sain luvan vielä käsitelläkkin (lähinnä se oli pientä rapsuttelua jos hamsu tuli lähelle) niitä, olin aivan innoissani. Talvikoita siellä näytti eniten olevan myynnissä, Syyrialaisia ei ollut tällä kertaa (mutta tulee kuulemma tammikuussa, kamalaa!) ;), mutta niitä talvikoita sitten siinä rapsuttelin ja ihmettelin. Kävi vielä niin, että eräs tuhdissa kunnossa ollut vanhempi Herra Hamsteri päätti puraista sormeeni haavan, josta keskitykseni herpaantui sekunniksi ja hän pääsi siitä häkkien alarivistä livahtamaan. Ei onneksi lähtenyt pitkälle karkuun, mutta suurta koomisuutta toi tilanteeseen se, kun kauppiaan kanssa (jolla sattui juuri sillä hetkellä olemaan kalahaavi kädessä) pyydystettiin hamsu takaisin häkkiin kalahaavilla. Hahah. Spartalainen olisi nauranut itsensä kipeäksi. :D Loppu hyvin kaikki hyvin, hamsun ego vain koki kolauksen kun sitä jurppi mennä takaisin häkkiin. :)

Tuo hamsterin kotiin saaminen olisi varsin edukasta vielä siinäkin mielessä, että niihin tulisi perehdyttyä ihan eri tavalla kuin eläimeen, jonka kanssa et asu saman katon alla. Ajatellen tulevaisuuttani, ja sitä, että haluan eläinten pariin opiskelemaan ja töihin. Erikoistuminen moneen sorttimenttiin esim jyrsijöissä olisi tämän vuoksi varsin edukasta. Tietenkään ei lemmikkieläimet toimi vain välikappaleina, vaan rakkaina perheenjäseninä, pointti oli, että erikoistuminen/syvempi perehtyminen siihen kyseiseen lajiin tulee vielä kaupanpäällisenä. :)

Tjoo. Nostan fiktiivistä hattuani sille, joka jaksoi lukea tämän tekstin loppuun asti, kyllä taas "runosuoni" pulppuaa .. :D

-M

P.S. Sain tänään postista varaosat ison häkkimme pyöriä varten, ne kun olivat menneet rikki ja reklamoin aiheesta varsin selkeästi jo jokin aika sitten. Kerroin mitä osia tarvitsen, toistin samat monta kertaa ja arvatkaa mikä jäi puuttumaan? No tietenkin ne olennaisimmat osaset.......

2 kommenttia:

  1. Oon tainnu rakastua sun blogiin tai jotain mutta nyt vasta tajusin oikeasti liittyä lukijaksi, vaikka olenkin jo tovin anonyyminä vierestä vilkuillut. ;) Harvoin saa törmätä blogiin, jossa oikeasti on panostettu tekstiin ja kuvia ripoteltu sinne ja tänne osuvasti. En oikeastaan voi muuta kuin kehua hymyssä suin ja toivoa, että muistat blogata etkä unohda sitä ikinä. n__n Mahdollisesti tämä marsumainenkin aihe vaikuttaa, kun tulee rakastettua noita kuikuttavia puikeloita välillä vähän liikaakin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Voi kuinka ihanasti sanoitkaan! <3 Kyllä muuten työpäiväni ankeus lepatti nyt tiehensä kun noin ihanaa kohteliaisuutta tipahtaa eetteriin, KIITOS! :) Marsut ovat miullakin erittäin lähellä sydäntä ja aivan huippumahtavaa jos täällä jaksaa porukka käydä vilkuilemassa, inspiroi bloggailemaan enemmänkin! :) Nyt onkin suuria muutoksen tuulia ilmassa (myönteisessä merkityksessä) ja niistä pistänkin uutta postausta eetteriin pian. ;)

      Oikein mukavaa päivänjatkoa sinulle toivotellen,

      Meri

      Poista

Heippa,

anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)

-M