Heipsan!
Iloisia uutisia! Mie juuri varasin itselleni kaksi ihanaa gerbiilityttöä, ja saan heidät 1,5vk päästä! Nyt kun Stuart sai uuden terrarion ja hänen vanhansa jäi vapaaksi niin miulla on tilaakin täällä! (Tokihan sitten pitäisin jatkossakin silmällä kirppareita ym jotta saan gerbuillekkin isomman asumuksen, mutta aluksi tuo Stuartin vanha taitaa kelvata kun kyseiset gerbut ovat vielä aika nuoria/pieniäkin!)
Miksi gerbiilejäkin vielä? Koska miulla on niitä kauhia ikävä. Entisellä avomiehelläni kun niitä oli kaksi ja ehdin jo niin kovasti tottua heidän päättömään terrariossa suditukseensa ja kertakaikkiseen herttaisuuteensa kaikessa yksinkertaisuudessan. He ovat myös yllättävän helppohoitoisia ja todella viihdyttäviä, aktiivisia vipeltäjiä kun ovat. :) Toisinaan vieläkin olohuoneessa ollessani odotan kuulevani gerbujen suditusääniä, vaikka mies muutti pois gerbiileineen jo n. kaksi viikkoa sitten. Parhainta on, että nämä miun tulevat tytöt ovat päinvastaista väriä kuin entisen avomieheni vastaavat, ei tule sitten turhaan se ukko mieleen niitä tuijotellessa! :D
Iik en malttaisi niitä pikkusudittajiakaan odottaa! *sydän*
-M
P.S Näin niinkuin blogin teemaan liittymättä totean, että voin muuten todella hyvin nykyisin! Kun mies kaikkine negatiivisuusviboineen lähti niin aloin taas eheytymään omaan kunnon positiiviseen persoonaani takaisin ja olen jopa saanut aivan kauhiat inspiraatiopuuskatkin takaisin (tekee mieli virkatakkin niin että sormet irtoavat xD )! Olen iloinen ja onnellinen ja olo vain paranee tästä kokoajan! *sydän*
P.P.S Gaia ja alamaiset :D
Iloisia uutisia! Mie juuri varasin itselleni kaksi ihanaa gerbiilityttöä, ja saan heidät 1,5vk päästä! Nyt kun Stuart sai uuden terrarion ja hänen vanhansa jäi vapaaksi niin miulla on tilaakin täällä! (Tokihan sitten pitäisin jatkossakin silmällä kirppareita ym jotta saan gerbuillekkin isomman asumuksen, mutta aluksi tuo Stuartin vanha taitaa kelvata kun kyseiset gerbut ovat vielä aika nuoria/pieniäkin!)
Miksi gerbiilejäkin vielä? Koska miulla on niitä kauhia ikävä. Entisellä avomiehelläni kun niitä oli kaksi ja ehdin jo niin kovasti tottua heidän päättömään terrariossa suditukseensa ja kertakaikkiseen herttaisuuteensa kaikessa yksinkertaisuudessan. He ovat myös yllättävän helppohoitoisia ja todella viihdyttäviä, aktiivisia vipeltäjiä kun ovat. :) Toisinaan vieläkin olohuoneessa ollessani odotan kuulevani gerbujen suditusääniä, vaikka mies muutti pois gerbiileineen jo n. kaksi viikkoa sitten. Parhainta on, että nämä miun tulevat tytöt ovat päinvastaista väriä kuin entisen avomieheni vastaavat, ei tule sitten turhaan se ukko mieleen niitä tuijotellessa! :D
Iik en malttaisi niitä pikkusudittajiakaan odottaa! *sydän*
-M
P.S Näin niinkuin blogin teemaan liittymättä totean, että voin muuten todella hyvin nykyisin! Kun mies kaikkine negatiivisuusviboineen lähti niin aloin taas eheytymään omaan kunnon positiiviseen persoonaani takaisin ja olen jopa saanut aivan kauhiat inspiraatiopuuskatkin takaisin (tekee mieli virkatakkin niin että sormet irtoavat xD )! Olen iloinen ja onnellinen ja olo vain paranee tästä kokoajan! *sydän*
P.P.S Gaia ja alamaiset :D
Gerbiilit on kyllä hauskoja veikkosia myös. Hyvä että olosi tuntuu nyt paremmalta, mutta olethan kuitenkin varovainen tuon eläinmääräsi kanssa. Nyt kun se "rajoittava tekijä" on sieltä kotoa pois, niin saatat innostuksen huumassa tehdä heräteostoksia. Olen nähnyt, että pidät erinomaista huolta lemmikeistäsi. Jossain vaiheessa saattaa kuitenkin tulla uupumusta hoitourakkaan, vaikka et tässä tilanteessa sitä pelkää. Eikä välttämättä tulekaan, ainakaan liikaa. Pahalla en tätä sano ja parasta jaksamista ja iloa eläimistä sinulle toivon. Iloa nämä sun elukat tarjoavat meille lukijoillekin, sulla on runsaasti hyviä kuvia ja kirjoitat sujuvasti ja hauskasti (ja usein). Kiva! Hyvää Pääsiäistä. -viirivehka
VastaaPoistaJuu olen pohtinut kyllä jatkossakin jaksamiseni kannalta, vaikka elämäntilanteet muuttuvat niin aina eläimistä pidän kuitenkin huolta. :) Olen kovin omistautuva ja eläinala on se miun juttu, opiskelemaankin kun sitä alaa tuossa ensi vuonna aion ryhtyä ja eläimet ovat olleet miulle koko elämäni se ykkösasia, olen niiden parissa onnellisimmillani. :) Hoitohevosenikin kun aikanaan oli viimeisillään tiineenä niin tiineyden viimeiset 2kk käytännössä asuin tallilla, taisin suurimman osan siitäkin ajasta nukkua tallin yläkerrassa ja kolmisen kertaa yössä kävin katsomassa että onko tiineellä hoitohevosellani kaikki kunnossa tallissa. :D Miulla on aina ollut piirteenä sellainen, että kun teen jotain niin teen kunnolla (hiukan ehkä "kaikki tai ei mitään") ja vastuu on yhtälailla kannettava kaikista eläimistä. Tiedostan sen kyllä, kiitos huolenpidostasi! :) (Juuri oikeastaan tänään pohdin valmiiksi jo mihin aikanaan sitten eläimiäni hautaankin kun aika heistä jättää, isälläni on omakotitalo ja tontti tässä aika lähellä ja se tulee pysymään suvussa varmasti vielä vuosikymmeniä, sinne voin varmasti tehdä omaksi osioksi eläinten hautausmaan. :) )
Poista