Irin kanssa eläinlääkärissä

Hei!

Olen ollut aika alamaissa itse nyt muutamia päiviä. Irin hengitys alkoi rohista toissapäivänä, aluksi kuulosti samalta kuin silloin jos jollain toisella marsulla on mennyt roska nenään ja se aivastetaan pois ja välillä ääni katosikin kunnes tuli jälleen. Missään vaiheessa Irin nenä ei vuotanut tai silmät rähmineet normaalista poikkeavasti. Tänään aamulla päätin, että pakko lähteä hyvään ja asianosaavaan eläinlääkäriin, pakko saada jotain Irin rohinalle tehtyä. Itketti kuunnella toisen pahaa oloa kun kävi selväksi jonkin olevan huonosti.  

 Odotustilassa, Iri turvautuu miun tuttuun sormeen kun muuten tuoksui niin oudolta. (Kiitos äidilleni näistä kahdesta ensimmäisestä kuvasta.)

Luojan lykky, että Irillä on ruokahalu toiminut kokoajan rohinasta huolimatta, ei aivan niin tehokkaana kuin normaalisti mutta kyllä vaan syökin oikein raivolla jos teen puuroa vaikkapa pellettejä turvottamalla. Vettä on mennyt aiempaa hieman vähemmän, mistä johtuen olen sitä antanut ruiskullakin suuhun.

Olin kuullut paljon hyvää eksoottisiin eläimiin erikoistuneesta Eläinklinikka Linnunmäestä, ystäväni ylisti paikan aivan taivaisiin saatuaan kaninsa kanssa siellä erinomaista hoitoa ja palvelua. Soitin siis sinne heti herättyäni aamulla ja Irille ruiskusta recoverymömmöä syötettyäni. Ilmeisesti sen huomasi kun itse en ollut vielä edes kahvia juonut aikaa meille varatessani, he olivat kuulleet sukunimeni ja Irin nimen väärin ja niistä saikin hieman hymyä suupieliin kun oiottiin nimet tiskillä oikein. Oma vika kun puoliunessa soittelen ajanvarausaikeissa. :D Saatiin onneksi aika saman päivän klo 12.30 ja olin vaikuttunut jo puhelimessa erittäin ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta, olin suorastaan hämmentynyt kuinka mukava olikaan ihminen toisessa päässä linjaa!

Irillä on tapana lohduttaa minua kiipeämällä etutassuillaan käteni tai vain sormieni päälle ja kuikuilemalla suuntaani. *sydän*

Äiti erittäin, erittäin, erittäin ystävällisesti lähti meille kuskiksi ja tukijoukoiksi reissulle, suuri kiitos hänelle! *sydän*

Eläinklinikan tapahtumiin.. Ensinnäkin olin erittäin hämmentynyt saamastamme vastaanotosta, tiskillä työskenteli erittäin ystävällinen ja pätevä nainen, joka tuntui oikeasti olevan kiinnostunut Iristä ja kiireettömästi kyseli kaikenlaista Iri-neitiin ja hänen terveyteensä liittyvää. Hämmentynyt siis olin saadessani niin hyvää palvelua. Suomessa kun tämä tuntuu olevan harvinaisempaa sorttia ja jotenkin olen aivoissani mieltänyt eläinklinikat ja muut kauhean kiireellisiksi paikoiksi, eikä potilaiden taustoihin tai muihin olisi aikaa tutustua. Ja vieläpä niin, että oikeasti vaikuttaa kiinnostuneelta. :) Ja eläinlääkäri aivan samaa kaliiperia, erittäin lämpimän ja välittävän oloinen mieshenkilö, joka selvästi rakastaa eläimiä suuresti. Oli erittäin kiehtovaa kuunnella ja nähdä kun tämä marsuihinkin erikoistunut lekuri tutki Iriä, käsittääkseni Iri on hänen ensimmäinen kehitysvammainen marsupotilaansa. Hän heti kuljetuskopasta marsua otettaessa ihmetteli, että Iri on vasta pian 1v, koska ulkomuodoltaan Iri vaikuttaisi ainakin 8-vuotiaalta. Hän totesi todella vahvan vajaakehittyneisyyden ja mainitsi esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan olevan suuri riski tälläisillä heikommilla tapauksilla. Hän kuunteli keuhkot ja tunnusteli Irin muutenkin ja totesi Irin olevan ensinnäkin laiha, vajaakehittynyt (niinkuin jo selväksi tuli) ja keuhkoissa Irillä on tulehdus, siis käsittääkseni hengitysteiden tulehdus meneillään.

Iri sai antibiottia ruiskulla samantien (minun kanssani lääkäri ensin keskusteli tietenkin asiasta) ja lisäksi olimme samaa mieltä, että kipupiikki voisi tehdä hyvää jotta ruoka maistuisi mahdollisimman paljon ja pian (vielä suuremmin siis).  Ilokseni Iri oli suorastaan raivolla syönyt turvottamaani pellettiä ennen lähtöämme, se toi minulle toivoa.  Lääkäri ei rauhoittanut Iriä poskihampaiden tilannetta tutkiakseen, mutta päällisin puolin hän totesi, että mitä todennäköisimmin siellä on jonkinasteiset poskihampaat kuitenkin. Tätä olen alkanut myös epäillä itse viimekuukausina, kun Irin jauhaessa leukojaan yhteen on alkanut kuulua sellaista poskihampaiden rouhintaa mitä muillakin marsuilla. Lieneeköhän tässä aiemmin ollut niin, että poskihampaat ovat olleet ikenen alla, mutta aikojen saatossa ovat kuluneet ainakin osittain esiin. Joulukuussa käydessämme eläinlääkärillä juurikin tuon Irin hampaan lyhennyksen tiimoilta ei lääkäri ollut muutenkaan marsuihin erikoistunut, ainakin nyt tilanne on siis toinen kuin silloin. Lääkäri totesi Irin olevan kuitenkin onneksi virkeä hengitystietulehduksesta huolimatta ja itseasiassa hänellä oli ensimmäistä kertaa hieman hankaluuksia antaa marsulle piikkejä, koska Iri pisti hanttiin kuin pieni kylä! :D Iri ei todella pitänyt tilanteesta ja antoi sen kuulua ja näkyä! :D Lääkäri sanoi ettei hänellä ole koskaan ollut ongelmia aiemmin marsuille antibiotti/kipupiikkien annon kanssa ja vaikutti kovin vaikuttuneelta Iristä. Totesin vielä, että Irin vireystila on normaalisti ihan muuta luokkaa, siellä Iri tutkaili paikkoja ja kertoi mielipiteitään, mutta terveenä Iri kiipeilee minua pitkin ja kälättää mennessään minkä kerkiää. Hän on todella elämäniloinen ja virkeä kun ei vaivat paina.

Jäimme vielä lääkärikäynnin jälkeen tiskille rupattelemaan ja nainen siellä tiskin takana oli erittäin kiinnostunut edelleen Irin terveydentilasta. Pohdimme myös hyviä energianbuustauskeinoja ravinnon kautta ja hän sai meille suostuteltua Oxbown immuniteetin buustaukseen tarkoitettuja tabletteja (jotka tarjoilen Irille turvotettuna), joita minulla olikin ollut keväällä mutta olivat loppuneet jo.

Kotimatkalla poikkesimme äitini luona, jossa teinkin heti Irille uudet puuropöperöt ja hengailimme hetken aikaa Irin joko lepäillessä tai syödessä suorastaan raivolla. :)

 Täytyy levätä, että jaksaa syödä taas! Iri onkin lihotuskuurilla, järkytyin aivan kuinka pieneksi hän oli päässyt. Ennen hänellä paino on pyörinyt 600g molemmin puolin, mutta nyt lekuri mittasi vain 450g! Kyllä vaan kirpaisi kun viimeaikoina en ole aktiivisesti vaa'an kanssa heilunut. Täytyy ottaa tässäkin asiassa ryhtiliike jatkossa..

 Päästiin kotiin ja tankkaus alkoi taas. Laitoin Irille myös yhteensä kolme vesipulloa, jotta tulisi juoneeksi enempi vettä. Ainakin toivon että auttaisi siihen edes hieman.

 Saatiin reseptillä antibiottia 10pv kuuri ja mahdollisesti 5-6 päivän päästä käydään vielä hakemassa piikillinen antibiottia sieltä klinikalta tehosteeksi.

 Tärkeä tieto tuoteselosteesta Iriä ajatellen! :)

Klinikkakustannuksissa päästiin lääkkeineen, Oxbown tabuineen ja jopa bensarahoineen halvemmalla kuin Keravalla ell käydessä (pelkkä käyntimaksu), vaikka Keravalla ei ole edes marsuihin erikoistunutta lääkäriä (korjatkaa jos olen väärässä). Olen erittäin tyytyväinen, että käytiin juuri tuolla Linnunmäessä. Siellä käydään jatkossakin jos tarve tulee!

Nyt kaikki laitetaan peukut pystyyn ja positiiviset energiat Irin suuntaan jotta murunen olisi kanssani terveenä vielä jatkossakin. Lääkäri sanoi, että jos tämän taudin marsu selättää ja saa painoa niin eihän sitä tiedä vaikka eläisi toisenkin vuoden hyvinvoivana ja virkeänä. :) Tietenkin jos kunto romahtaa ja elämänilo sammuu niin pakko päästää murunen pois, mutta toistaiseksi Irillä on aikamoinen taistelutahto vielä tallella. *sydän*

-M