maanantai 27. maaliskuuta 2017

Viimeaikojen kuulumisia ja kuutisen kottikärryllistä kuvia

 Heips!

Joku on saattanut tuumiakin jo mihin oikein on Marsumayhemistä tohina hävinnyt. Täällä me edelleen porskutellaan, edelleenkin jokseenkin tuore yritykseni on minua pitänyt kiireisenä ja ei ole tullut niin blogijuttuihin keskityttyä. Aina kolkuttelee kuitenkin resonoiden ties mihin aivolohkoihin asti kuinka pitäisi Marsumayhemiä päivittää mutta inspis ja/tai aika on uupunut. Kahlailin tuossa viimeisen kuukauden kuvasaldoa ja Sherlockina totesin, etten ole tainnut juurikaan viettää aikaa kamera kädessä. Tässä nyt kuitenkin jotain taltioituja..

Aitauksen kyllä yksi parhaimmista puolista on värikkyys. Voi keksiä värejä vaikka millaisia eri tekstiilien muodossa silmälle iloksi. Toistaiseksi marsutkaan eivät ole reklamoineet. :)

Ehkä upein kuva Nifrasta koskaan... :D



Niinkuin Marsumayhemin Facebooksivuilla kirjoitinkin taitaa Nifra olla aika hemmoteltu tapaus. Muut kuikkupehvat pyrkivät pois vaikkapa kynsienleikkuutilanteesta hieman esimerkiksi nipistelemällä hampaillaan käsiäni, mutta Nifra on keksinyt saavansa vaikka kuun taivaalta olemalla vain söpö. Toinen katselee ja jutustelee, nuolee käsiänikin ja en voi olla suostumatta hänen tahtoonsa. :D Marsu osaa manipuloida minua.. 


  
Käytiin taas Herra S:n kanssa ratsastamassa ihanalla Emman Tallilla Riihimäellä issikoilla maastoreissu ja saatiin kotiinviemisiksi pajua eläimille. Oli aikamoinen menekkituote etenkin Freija-kanilla. :)

Marsuista Rapsu arvosti pajua eniten, muut nakertelivat jos muuta ei ollut. Pilkoin kyllä oksanpätkiä pienemmiksi ennen kuin marsujen armoille näitä jätin ihan vain minimoidakseni tapaturmariskejä.

Freija tässä tutustuu saamiinsa oksiin..

..hän hetken jo luuli oksan hyökänneen kimppuunkin.. :D


Olin lähdössä viikonlopuksi työreissuun (miehen jäädessä kotiin pitämään mussukoista huolta) ja piti ottaa ainakin kuusikymmentätuhatta kuvaa varastoon eläimistä ennen kuin tohdin lähteä ovesta ulos. :D

Freijakin tuumi josko herkkuja olisi jaossa.

Hyvin maanantaihenkinen kuva venäjänkääpiöhamsteri campbelliuroksestani Vipeltävästä Vilinusauruksesta.

Hamstereista puheenollen harmillisia uutisia. Toinen Herra S:n iäkkäänpuoleisista campbelleistä löytyi äkillisesti poisnukkuneena, Ripa ei siis ole enää keskuudessamme. Veljensä Rape vielä porskuttelee oikein hyvinvoivana ja virkeänä, ties vaikka näkee toisen syntymäpäivänsä toukokuun puolessa välissä. Ripa jäi muistoihimme persoonallisena ja jokseenkin kipakanpuolesena suloisena hamsterina.

Toinen poisnukkuminen oli tapahtunut minun ollessa tosiaan nyt viikonloppuna työreissussa, Herra S löysi lauantaina ainoan jäljelläolevan syyrialaiseni Absoluuttisen Tosi-Dimangin poisnukkuneena terrarioistaan ihan kunnioitettavassa 2v 1kk iässä. Tosi-Dimangi oli aina hyvin hyvämassainen ja toimelias rouvashenkilö, miehen kuvailun perusteella uskon tälle hamsterimuruselle tulleen aika nopea lähtö jonkin kohtauksen myötä. Tosi-Dimangia muistamme erityisesti siitä, kun hän viimekesänä karkasi ja tuli miestäkin tervehtimään eteisen huitteille kun mies oli lähdössä aamulla töihin. Mies oli ensin katsonut, että lattialla vipeltää mini-Gaia vaalean värinsä tiimoilta. Itse muistan eläväisesti kuinka hamsteria sitten yritin hyvän tovin houkutella ulos vaatekaapin rakenteista, onneksi kissanruoka lopulta tepsi tuoksuhoukuttimena. :) Nyt ei olekaan täällä tällä hetkellä syyrialaista hamsteria, mutta ei ainakaan ole toistaiseksi iskenyt feeveriä kotiuttaa uusi yksilö. Ennemmin taidan nyt järjestellä jäljelläolevien pikkukarvapehvojen asumuksia uuteen uskoon eläinhuoneessa. 

Nefi-murunen *sydän*

Muita kuulumisia:

Olen pari kertaa tämän vuoden puolella käynyt siistimässä räpyläni ihanan Aidan studiolla Hämeenlinnassa.

Nämä ovat nyt parhaillaankin vielä. On kyllä ihanaa mennä kynsiä laitattamaan ja ensimmäisenä pääsee vaihtamaan marsujen kuulumisia, onhan Aida Maailman-marsukasvattaja ja Rapsu, Yamsu ja Tirppa ovat häneltä peräisin. Suosittelen Aidan kynsipalveluja erittäin lämpimästi! *sydän*

Kokoilin myös orastavaa myyntikansiota tuossa aiemmin yritykseni käsityöpalveluiden sivuille Facebookkiin, Pääosinhan teen tilaustöitä asiakkaan toiveiden mukaan, mutta hieman oli tällä kertaa varastoakin kertynyt josta ottaa kuvia. 

Myös vihdoin liityin Instagramiin! Olen kyllä jokseenkin kömpelö somettelija, mutta eiköhän se tästä ajan kanssa.. Instagramin tilini löytää nimimerkillä tmimerilyra_11 .

Olen kyllä ollut aivan katvealueella niin sanotusti näiden blogijuttujen kanssa. Juuri kahlailin seuraamieni blogien uusimpia postauksia ja toisaalta myös huomasin, että en taida olla ainoa joka on ollut hiljaisemmalla linjalla tämän vuoden puolella syystä tai toisesta. Olen kyllä yksi niistä ihmisistä, jotka tuumivat kuinka aina pitäisi tehdä enemmän, suorittaa enemmän ja saada aikaiseksi enemmän, mutta sitten kun alkaa (oikeasti) miettimään niin olenhan saanutkin tehtyä vaikka ja mitä! Pitäisi osata olla itselleen armollisempi, jotta ilo säilyy kaikessa tekemisessä. Eilen tosiaan myöhään iltapäivällä kotiuduin työreissusta (olin yksi palveluntarjoajista Hyvinvointipalvelut Roosan naisten henkisen viikonlopun retriitissä Lammilla tekemässä eläinkommunikointeja ja selvänäkövastaanottoa + myymässä neulomuksia) ja päätin tänään ottavani rennommin. Ainakin tässä muutaman tunnin nyt blogin kimpussa istuttuani voin ehkä ihan hyvillä mielin keskittyä hulluna neulootikkona olemiseen loppupäiväksi. :) Toisaalta oma haasteensa kun rakkaasta harrastuksestakin tekee itselleen työn, asennoituminen on ihan avainasemassa ettei harrastusmeiningin ilo hupene kun suhtautuu tekemiseen ehkä jonkin verran ammattimaisemmin. Tällä hetkellä tuumin, että riemu tekemisessä säilyy jos annan itselleni luvan tehdä myös itselleni tulevia neulomuksia jostain ihanista langoista.

Ja hei muuten, jos joku ei ole vielä nähnyt ja on kiinnostunut lukemaan niin yritykseni henkisen puolen Facesivuilta löytää tästä linkistä kansion jossa on kuvattuna se joulukuinen artikkeli! Joulukuussa kun täällä kävi toimittaja tekemässä minusta ja palveluistani jutun ja nyt kun kyseinen lehti ei ole enää uusin numero niin sain luvan julkaista artikkelista kuvat. Juttu on siis luettavissa kuvista tuon linkin takaa! :)

Vielä hitusen laahaa jäljessä kotisivujeni habitus ja täällä blogissakin täytyisi tehdä noihin eri kategorioihin ajantasaiset muutokset (käsityöblogistani puhumattakaan!). Älköömme antako sen häiritä, kyllä tässä vielä inspis yllättää kun aika on sopiva..

Oikein paljon ihanaa aurinkoa kaikille alkaneeseen kevääseen! *sydän*

-M

4 kommenttia:

  1. Onko tuo eläintenkommunikointijuttu mitenkään opeteltavissa vaikka ei tähän mennessä ole saanut mitään henkistä yhteyttä mihinkään? Vai onko se kyky, jota kaikki eivät saa? Olisi niin ihana osata jutustella omien lemmikkien kanssa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymyksistäsi, ne ovat oikein hyviä. :) Uskon, että kaikille on ns. "jaettu" lahjana mahdollisuus herkkyyteen ja selvänäkötyöskentelyyn/eläinkommunikointien tekoon. Tässä elämässä vain kaikilla meillä on erilailla ns. "muureja" kehittynyt jotka täytyisi ensin työstää pois ennen kuin saa tuon herkkyytensä käyttöön. Toisilla se vaatii enemmän töitä ja toisilla ei niin hirveästi. Uskon, että sinullekin avautuisi kyky eläinkommunikointiin jos aihetta opiskelisit jonkun kokeneen seurassa (esim. Suomen varmaankin tunnetuin eläinkommunikoija ja sen opettaja on Maiccu Kostiainen http://animalstalk.fi/). Maicun avustuksella uskoisin jopa yli sadan ihmisen saaneen käyttöön eläinkommunikoinnin herkkyytensä.

      Noin ylipäätään aika usein on niin, että omien lemmikkien kanssa puhtaan eläinkommunikoinnin tekeminen voi olla haasteellisempaa kuin ihan tuntemattomien eläinten. Jos tunnet kyseisen lemmikin on sinulla jo niin paljon tietoa ja ennakko-oletuksia tästä mussukasta, että varsinainen "kommunikointilinja" voi olla tukkoinen. Tämäkin on jokseenkin tapauskohtaista, mutta aika paljon olen tätä muilta tämän alan ihmisiltä kuullut ja itsekin kokenut.

      Poista
    2. Okei, pitääpä perehtyä asiaan tarkemmin.Olisi kyllä aivan mahtava kyky. Kiitos vastauksista. :)

      Poista
    3. Jepsis, ilo olla avuksi! :)

      Poista

Heippa,

anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)

-M