torstai 30. huhtikuuta 2015

Heinäpellettimaistiaisia ja karvainen pylly.

Hehei!

Näin ensimmäistä kertaa seuraavanlaisen tuotteen eläinkaupan hyllyssä ja puhtaasti uteliaisuuttani oli pussi kotiutettava maistiaisiksi marsuille ja kanille. 

Kyseessä siis Bunnyn heinäpelletti 800g pakkauksessa.


Takaosassa luki sisälmystö saksaksi ja englanniksi ja valkkasin näistä yllättäen englannin.. :D Ainoastaan nahkahousujen tietäminen saksaksi kun ei oikein taida havainnollistaa heinäpelletin sisällysluetteloa kyseisellä kielellä.. :D Hyvä tuo raakakuituprosentti on kyllä ja pelletti tuoksuu todella hyvältä, juuri sellaiselta kasvissyöjää houkuttelevalta.

Jaoin marsuille pelletin/nassu ja tyypit oli ihan järkyttyneitä! :D "Eikö mitään muuta ole tarjolla? Oletko varma? Voimmeko valittaa presidentille?" Pelletit otettiin kyllä kädestä niinkuin kaikki muutkin herkut, mutta aika pitkälti ne hylättiin aitaukseen hengailemaan paremman herkun toivossa. Kun possut huomasivat, ettei muuta ole sillä hetkellä tulossa niin nakertelivat sitten heinäpellettejä hiukan marttyyrimäisesti. Harmi, etten saanut hyviä kuvia tuon typylauman reaktioista.

"Jumaleissön, nyt jännittää!" T. Katkis

Jonkin verran heinälle allerginoituneiden ihmisten toimesta ollut puhetta marsufoorumeilla (luettelen tähän myös FB:n marsuryhmät) heinäpelletin syöttämisestä marsuille ja siitäkin syystä tahdoin tätä kokeilla maistiaisiksi. Paremman puutteessa varmasti menisikin marsumahoihin, mutta nyt noilla hienostomonstereilla on syönnissä syysheinää niin ei hirveästi heinäpelletit jaksa kiinnostaa. :D Mie pysyn heinän kannattajana (syysheinä allergisoi vähemmän, btw) ja taidan jatkossakin silloin tällöin järkyttää possuja heinäpelletti"herkuilla" kunnes tuo pussi loppuu. Ainakin on terveellisempi herkku kuin moni muu mitä myydään marsuillekkin.

"En nyt oikein tiedä uskallanko hakea pötkylää, eukko vielä heiluu kamerankin kanssa!" Ei ollut pelletti itsessään tuoksunsa puolesta verrattavissa tuoreisiin vihannesherkkuihin (joihin täällä ollaan erittäin tottuneita), ei meinannut kiinnostaa näitä kahta herkkispoikaa (Katkis ja Efeldon) tarpeeksi uskaltaakseen vaivautua hakemaan kädestä mitään.

Kani nappasi pelletin hetipaikalla! Mutta hän onkin supertehokas ruokaimuri anyways, ei merkannut sinänsä reaktio mitään.. :D Siitä mussutuksesta päättelin tosin, että syö tavan vuoksi, ei herkuttelumielessä tuota heinäpellettiä.

Kauhis oli kovin ihmeissään myös. Taisi se pelletti hävitä suuhun kuitenkin. :)

Sitten muihin aiheisiin:

Kananmunakenno on ihan mahtijuttu hiirimiehelle! Sinne hieman ruokaa sisään ja kansi kiinni + kanteen kaksi juuri hiirenmentävää reikää. Halpa ja iloa tuottava virike. :)

Hiiri on niin pieni, että sokkeloi tiensä vaivattomasti kiinni olevan munakennon sisässä!

Kiinariuros Margadash Ilomieli putkahti pestyyn ja muutenkin siivottuun dunaansa. Pieni hämmentynyt poseeraus heti alkuun ja sitten parhaat ruoat ruokakupista pesään hamstraamaan!

Seuraavissa fotoissa syrkkinaaraani Luna..

Lunan siivottu terrario, yritin keksiä hänelle vaihtelua ja kehittelin tuollaisen seinämän tuohon keskelle, jotta kaivelupuruja saa enempi tuolle toiselle puolen. Noissa pahveissa on pohjissa reiät, joista pääsee kulkemaan, laajensin niitä vielä Lunaystävällisemmiksi.

"Mmmmitääääh?"



Niin harmi etten käyttänyt salamaa! Annoin hänelle uuden tuollaisen kasvipohjaisen hammasharjan ja neiti lähti heti kärräämään sitä pesäänsä. :D

 Tältä päivältä nämä pari kuvaa, käytin about tunnin verran siivoten kanin aitausta, vaihdoin kaikki kuivikkeet ja harjasin tuota mattoa ja jopa näytin sille rikkaimuria! Ei kaikkia roskia saanut veks, muttei se minua haittaa. Kani veti ilorallit siivotussa aitauksessa ja sekös olikin hyvä palkka siivoojalle. :)

"Kiitos kun siivosin aitaukseni ja tyhjensit vessa-astiani. Ja kiitos tästä porkkananpalasta." :D Kanit....... :D Niiiin erilaisia moniin muihin lemmikkieläimiin verrattuna.

-M

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kuvernööri Kolossaali-Kastanja... Mitäh?

Heips!

Mitähän se eukko taas duunaa.. :D Jokusen tovin olen aina toisinaan miettinyt kuinka kiva olisi päästä tutustumaan hiiriinkin lemmikkinä. Ei vain ole osunut kohdalle suuremmin tilanteita, jossa hiiriä olisi päässyt käsittelemään tai ihmettelemään lähempää, teoriassa olen aihetta vain opiskellut. Eläinkaupallakaan ei hiiriä ole ollut minun aikanani myynnissä. 

Kuinka ollakkaan, maanantaina kaupalle putkahti myyntiin kasvattajansa tuomana kolme hiiriurosta ja toisen kauppiaan kanssa siinä niitä tuijoteltiin ja manailtiin kovasti. Hiiriä oli putkahtanut paikalle tasan tarkkaan meidän lempiväreissämme, 1 chocolate tan ja 2 x dove tan, lyhytkarvaisia kaikki. Juuri näillä näppäimillä luovutusikäisiä ja niin vilkkaita ja virkeitä tyyppejä että. Hiirten dove muistuttaa paljon lilaccia marsua punaisine silmineen..


Tälläisellä ilmeellä sopii hyvin tänne miun karvapyllyperheen pariin! :D

Naureskelin asiakkaillekkin, että myyntiapulainen oli paikalla kun miulla oli hiiri boksissaan tiskin vieressä pitämässä jöötä.

"Jaa mihinkäs se eukko jälleen uuden lemmikin tunkaisi?" tyhjillään olleeseen 75 x 35 x 40cm terrarioon! Kysyin hiiren kasvattajalta olisiko tälläinen sopiva asumuksen koko yhdelle uroshiirelle ja hän vastasi, että terra on sen verran läänikäs, että taitaa hiiri aivan hukkua sinne. :D Riittävää kokoluokkaa siis! Pidän vielä vettä kupissa, koska en ole vielä saanut hyppysiini kattomatskua terralle = sisustusirtaimisto on aika matalaa ja pulloa en viitsi ripustella kun ketterä hiirihän sitä pitkin karkaa pois.

Omenapuunoksien hyötykäyttöä! Niin näppärää kun hiiri on pieni, syrkki ei kauaa tuollaisen oksan päällä pysyisi. :D


Herran viralliset tiedot ovat:

Belly of the Beast
lk dove/t
uros
synt. 19.3.15
kasvattaja: Heidi Ketonen
Sukutaulussa näyttäisi koreilevan suurimmilta osin Rapunzel's-hiiriä.


Bongaa kuvasta hiiri. Mukavaa, että tällekin terralle tuli käyttöä kun muille eläimille se on tuntunut niin julmetun pieneltä, jopa kiinarillekkin. :)


On vain yksi henkilö, jonka mielipiteellä on väliä tämän hiiren ilmestymisen suhteen ja hieman jännittyneenä soitinkin Metsurilleni tänään saatuani siimahännän terrarioonsa. Yllätyin erittäin myönteisesti kun kuulin Metsurin suupielten hymynkareen selitettyäni innoissani tästä hörökorvaisesta karvapyllyperheenlisäyksestä. Metsuri ei ollut moksiskaan asian tiimoilta, varmaankin vain tykkää kun tämän Kuvernöörin näkee tänne tullessaan. Parhain mies minulla! *sydän*


Naurettiin kyllä kauppiaan kanssa, että hyvin tuli myyntiin eläimet kun kolme hiirtä tuli kaupalle, yksi lähti kauppiaan "taskussa" kotiin ja toinen minulle, lopulta varsinaiseen myyntiin jäi vain yksi. :D Vaarallisia nuo eläinkauppahommat! "Tyhjillä terrarioilla on tapana täyttyä" totesi eräs viisas ihminen kerran.


Minusta oli selvää, että tästä herrasta tulee Kuvernööri, hetken pohdiskelin nimen loppuosaa ja tulin lopulta tulokseen Kuvernööri Kolossaali-Kastanja, vaikkakin joku voi nimen yhdistää sukuvarustuksen kokoonkin... xD

-M

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Porkkanakriisitilannetta ja ihmetteleviä possunaamoja.

Moikka moi! 

Tytöillä oli kriisi, laitoin porkkanan aitaukseen talouspaperihylsyn sisällä.. :D Dodi alla väliaikaisaitauksessa henkisenä tukena Melchiorin kera.



Tänne kuuluu kaikenlaista, yksi liibalaaba-asioista ainakin on vakavanpuoleinen hiuskriisi, nyt tahdon vaalean astetta ärhäkämmän minttupastellin hiuskuontalon. :D Tässä miun sinivihreässä reuhkassa on nyt kauhia juurikasvu ja odotan innolla sitä hetkeä kun pääsen vaalentamaan taas.. Viimeksi senkin tein joskus tammikuussa? Joulukuussa? Joskus silloin. Sitten vaaleasta mintunvihreästä pääseekin aikanaan kirkuvan fuksiaan väriin ja sitä kautta takaisin kirkuvaan punaiseen jos tahdon.. :D Oon ihan mahdoton.

 Iri mussuttaa tyytyväisenä omia porkkanasuikaleitaan tuolla yllä. :D

 Yamsu vei porkkanan ja "hitaimmat" koittavat kurkkia vielä rullaan josko siellä olisi jotain. :D

Piakkoin tulee miulle myös neljännesvuosisata mittariin ja jos jollakulla läheiselläni on ajatuksena miulle jotain hommata, niin voisin ilostua kovin Honkkarin kompostikehikoista ja saman puljun taikakuutiopalapaketeista.. Toa Lätt-kuivikekkin voisi tulla tarpeeseen ja ja.. Rekkalastillinen vihanneksia? *vink vink*  :D

 Dodi ja Melchior saamassa vaihtelua häkkielämään, viikon verran olivat tässä väliaikaisessa aitauksessa. Harmittaa, ettei ole ylimääräisiä taikispaloja enempää..

 Ritarin naama :DD

 "Jos sinulla olisi minulle kuitenkin yksityisporkkana?"

 Toisesta suunnasta, Iri edelleen mussuttaa tyytyväisenä.

Metsuri on niin ihana (jälleen), että korjauttaa miun fillarin syntymäpäivälahjaksi miulle, "karavaanipyörästäni" kun sanoutui aika pitkälti kaikki renkaat irti vanhuuttaan.

Nam nam! Taisi olla paprikaakin tuolla mukana.

Viikonloppuna rustailin taas parit postaukset Lemmikkieläinliike Punaisen Pallon blogiin ( KLICK ) ja jo aiemmin rustailin sinne myös ajatuksen kanssa tekstin lemmikkieläinten elintasosairauksista (lähinnä ylipainosta). Käykää kurkkimassa jos kiinnostaa! :)

-M

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Kynsienleikkuupäivän kuvia!

Moips!

Tänään keskityin marsujen ja kanin kynsienleikkuuseen ja napsin kaikista kuvia. Irin kynnet ja hampaan aattelin huomenissa trimmailla, siksi hän ei ole tässä postauksessa mukana. :)

 Piti Dodin otsista lyhentää taas että näkee sen alta jotain. :D

 croisantti-Dodi



 Efeldon on aivan superrauhallinen sylilöllykkä! Juuri sellainen, joka sopisi ensimmäiseksi marsuksi (en tosin hänestä ole missään nimessä luopumassa *sydän* ). Herkkis, muttei hermoilija.

 Pikkupoika Tomera Juhlamestari, käsiarvio noin 600g. :)

 Kiitos blogger kuvan kääntämisestä...

 Oma kasvattini Katala Ukkonen. Aikamoinen herkkispoju, mutta tarpeen vaatiessa rohkeampi kuin Efeldon. E on rauhallisempi tapaus kuin tämä kaverinsa.


 Kauhis tässä hienosti bloggerin kääntämässä kuvassa.. :D

 Tyttöjen aitaus vainuttu!

 "Hey giiiirrllsss! ;) "



 Voihan Melchior. Sellainen persoona, ettei toista taida ollakkaan, aivan kuin jostain ulkoavaruudesta! :D Kasvattajakin miulle varoitteli tämän ja Dodin miulle myydessään, ettei Lunkat normaalisti oo tälläsiä erikoisia kuin tämä herra.. :D Nimimerkillä tässä on ainoa aikuinen marsu, joka on minua purrut monta kertaa niin että veri on valunut. Tilanteet tosin ovat olleet erikoisia, kerran hän luuli miun käden olevan Dodi ja tänäänkin hän yritti karkuun miun sylistä, otin hänestä paremman otteen ja siinä rytäkässä puri miua käsivarteen. En tosin todellakaan pois vaihtaisi tätä sutta lampaan vaatteissa, sen verran ihana tapaus lopulta kuitenkin. *sydän*


 ...ja sitten oli sekin eräs kerta kun sain Melchiorin dyykata roskiksesta.. Loikkasi siis puolillaan olevaan jätesäkkiin miun sylistä (välimatka ehkä puoli metriä ja lähellä lattiaa) ja sain sitten kaivella hänet sieltä likaisten purujen joukosta.. :DD



 Nefiä kiinnostaa kovasti kuvattavana olo.. x)


 Vielä on pyllytöyhdöt tallella!

 TOMAATTIA. Nyt ollaan miun lempparileffagenren äärellä, kauhu kun on lähellä sydäntä (erityisesti zombiet). *sydän*

Nifrakin sai kynsienleikkuun jälkeen palkinnoksi tomaatin. 

 Tomaatti kelpasi, seura ei sen jälkeen enää. :D


 Rapsua hieman jännitti sylissä alkaa tomaattia syömään, mutta tottahan toki se tuli mutustelluksi, Rapsu kun kyseessä on. :D



 "Hei, olen Ritari, enkä todella tiedä mitä tuo eukko duunaa?? P.S Kattokaa mun karvamasua. *sydän*"

 Joku alieneukko ja söpö marsu. Tämä on kyllä sellai tapaus, ettei hetkeksikään voi irroittaa otetta hänestä sylissä, aina miettii ihan päättömiäkin pakoreittejä. Kuulemma kuuluu rodun/roturisteytyksen ominaisuuksiin tämä arempi luonne, ei tunnu juuri ottavan rennosti niinkuin laumatoverinsa.

 Ai mikä karvanlähtö??

 Yamsu ja dramaattinen tilanne! Televisiokanava ei tainnut miellyttää.

Draama-Yamsu jälleen. Voi herttinen kuinka hän huusikaan kuin palosireeni pienempänä jos edes ajattelin kynsienleikkuuta. :D Nyt sentään parit puiputukset enää pääsee, muttei kurkku suorana huuda toimenpiteen aikana (vaikkei mitään ihmeellistä tapahtuisikaan).

Sitten pistin vaatteeni vaihtoon ja kävin noukkimassa kanin parvekkeelta. Täytyy myöntää, että jännitti hieman, mutta yllätin itsenikin kuinka jämäkästi häntä heti luonnostaan käsittelin, kani ei edes rimpuillut vaikka tovin kuljinkin hän sylissäni ja sitten tuo kynsien leikkuu vei tovin kun yritin mahdollisimman tarkkana olla.

 Vaikka kani näyttää olevan epämukavasti, en silti puristanut tai painanut mistään kohtaa, hän itse laittoi päänsä tuollai vinoonkin. :D Toinen käsi oli vain kevyesti tuossa vatsan/rinnan päällä ettei neiti keksisi lähteä loikkimaan kesken toimenpiteen.

Kyllä muuten on kokoeroa n. 3kg kanilla ja kilon marsuilla! :D Ihan erilainen tuntuma sylissä ja muoto ja kaikki! Vaikka kuinka yritin olla tosi varovainen, niin erehdyin yhdestä kynnestä leikkaamaan ihan hitusen liikaa ja se vuosi hetken sitten. Hollilla oli onneksi kylmää vettä ja topspuikkoja, tyrehtyi vuoto nopeasti (ja opin myös feministikanini kynsien rakennetta samalla).
 "Murjotan sinulle lopunikäni!"

 Tylsää kun blogger tämän kuvan käänsi, mutta kyllä tuo kanineiti sylin täyttää, ihan tuota kokovertailua kun meinasin kanin ja marsujen välillä.

 Aiemmin päivällä olkkarin ikkunasta otetut kuvat. Toinen koittaa selvästi hukuttautua ruokakippoon ja huomaa jääneensä paparazzin uhriksi :D


Sillaihan siinä sitten kävi, että kun kanin päästin takaisin aitaukseen ja kävin hakemassa palkkioparsakaalin, niin tultiin minua aidalle vastaan, nuuhkaistiin parsakaalia, todettiin "HMMPPHH" ja näytettiin pyllyä. :D Neiti murjotti minulle ainakin tunnin parsakaalin hengaillessa aitauksessa sen ajan odottaen syöjäänsä. NIIN erilaisia kanit ja marsut!

Mukavaa Pääsiäisenaikaa kaikille! Omani pelastui aika mukavasti, koska näköjään ympärilläni on huikean superhuippuja ihmisiä! *sydän*

-M