torstai 29. lokakuuta 2015

Siivoustuokion kaaos- ja pyllykuvia.

 Heips!

Tänään taasen siivoilin roimemmalla kätösellä ja kuviakin tuli samalla nappailtua. Possuilla siivoustuokiot ovat aina kriisituokioita, mutta ehkä ihan hyvällä tavalla. :D

(Edit: vielä lisätiedoksi niille, joille marsut eivät kauhean tuttuja ole, että nuo "reiät" tuolla pyllyissä ovat rasvarauhasia. En sentään mitään takamusreikägalleriaa ole pystyttänyt! :'D )

 Kauhis ja Kauhiksen haaremi.

 Aina oli joku possu tuolla pussilakanan alla kun koitin sitä laittaa paikalleen.. :D

 Syylliset itse!

 Rapsu!

 Nifra on aina hyvin osallistuva. Aina kun siivoilen niin hän hoitaa ylitarkastajan työn ja jos ei ole tarkastettavaa niin hän poseeraa tuumivaisen näköisenä kameralle. Intellektuellia. *sydän*


 Pyllyi.

 Ritarilla on astetta superimpi pylly!

 Nefi notkuu kuin kioskin tiskillä jäätelövalintaa tuumimassa. :D

 Kauhis: "Katso atleettista kyvykkyyttäni, nainen!" Nefi: "Uskoisikohan nyt tuota..."

 Kauhis Yamsulle: "Käytkö beibi usein täällä? ;) "

 Välillä itse rötkötin puoliksi aitauksessa ja hirmuhallitsijat kävivät miua ihmettelemässä.

 Palaveri aiheesta: "Miten saisimme tänään ylitettyä eilisen herkunkerjäyksen tuloksen.. Vaadin tehokkuutta, naiset!". :D

 Kauhis on ihan reiska mies, käytti Yamsua tyynynä!

 "Jos minä sinut tästä pienesti kainosti ohitan..."

 "Ei ole muilla asiaa buduaariini, menikö jakeluun?" T. Rapsu, who takes s*it from no one
(Kynsienleikkuupäiväkin koittaa pian..)

 Ritari kerrankin hillitsi superhousunsa hetkeksi ja poseeraili kameralle...

 ...mutta mikäs lyllerö se tuolla taustalla oikein photobombaa? :D Yamsua kutitti.

 Kauniita karvapyllyleidejä *sydän*

 Aitaus nyt. Olisi ollut parempiakin kuvia, mutta Kauhis teki niistä siveettömiä! Vasta koneella ollessani huomasin, että kuvissa tuolla takana Kauhis juuri oli "heittelemässä iskureploja" Yamsulle.. :D

Äiti tuli tänään pitkästä aikaa katsomaan karvapyllyjä! Kauhis on reilu kun kurkottelee herkkuja Rapsun kustannuksella..


"Nam nam!" T. Melchior ja Dodikin

-M

tiistai 20. lokakuuta 2015

Kaverikuvia

Heip.

Täällä on meno rauhottunut huomattavasti. Nyt tuolla laumassa jo sanoisin vallitsevan normaalin järjestyksen ja jonkinlaisen harmoniankin. Kauhis huristelee välillä hieman tytöille kyllä (ettei taito pääse ruostumaan), mutta se on jo tosi rauhallista verrattuna siihen kun macholla oli pää ihan sekaisin päästessään laumaan asumaan (ja senhän toki ymmärtääkin). Kaikkiaan meni viikko tilanteen rauhoittumiseen. 

Tässä kaverikuva parin illan takaa. Pala lähtenyt Kauhiksen korvasta, muttei tunnu menoa haittaavan. Nenä hänellä on myös ollut pienillä naarmuilla kun on mennyt tyttöjä kiusaamaan liian sinnikkäästi. 

Kuvia, joita napsin äsken:

Nefi jutteli miulle kovasti kun lähestyin kameran kera. Varmaankin juorusi uusimmat kuulumiset laumakokoonpanon muuttumisen tiimoilta. Pyllytöyhtö! *sydän*


Marsutkin ilostuivat kun sain naapuriltani  (eri, kuin mistä aiemmin olen puhunut) pahveja, mukaanlukien tuon olutboksin (itse en juo olutta). Marsuillehan siitä tuli oiva mökki ja Rapsu sitten onnellisena raahasi sen ruokakipon päälle ja köllötteli siellä syöden kuin mikäkin darramarsu (joksika on Rapsua myös joskus nimitetty :D ).


Kaksi kuikkupyllyä ja nenä.

Ihanaa kun ovat näin hyvissä väleissä, että hengailevat vieretystenkin! *sydän*

Kauhis on saanut myös uuden fanin tästä talosta, häntä on kovasti kannustettu ettei luovuta vikittely-yritystensä kanssa, kuulemma vielä joskus varmasti irtoaakin jotain.. :D


Kuvia, jotka eivät mahtuneet viimepostaukseen:

 Kauhis tovin kyllä ihmetteli aitauksen vesitarjoilua, mutta nopeasti pääsi ihmetyksen yli.

 Gaialla on totta totisesti kertynyt ruoasta saatu ylimääräinen energia kaulapussiin ja mahan alle.... Uskon jonkin verran myös vaikuttavan, että hänhän on saanut kolme poikuettakin.

 Nifra photobombaa, normikuvio. :D

"Ai minä vai?"

Gerbiileistä onneksi on tällä kertaa hyvää kerrottavaa, tappelussa ollut Ilves on parantunut tosi hyvin ja hänellä on enää "vaivanaan" vain karvattomat läntit kaulassaan. Ilves ja Leijona asustelevat sovussa tuolla terrassa, onneksi.

Ja vielä lisäksi muutama vanhempi kuva Lunasta, joka kerjäsi marttyyrin elkein miun juustosipsejä.. :D



Hän ei voinut sietää, että itsellään oli vain tylsä kurkunpalanen kun miun juustosipsit tuoksuivat vieressä. :D Hamsteri sai kyllä tyytyä omaan ruokaansa ja kurkunpalaseen..

-M

perjantai 16. lokakuuta 2015

Kuulumisia hurinan ja härdellin keskeltä

Heips.

Nää on taas niitä hetkiä, kun pitäs tehdä ainakin sata muuta asiaa, mutta kuitenkin  löytää itsensä rustaamasta blogiin. Käytännöllisyys kunniaan ja sillai! On mulla sentään samaan aikaan kynsilakat kuivumassa kun naputan, jonkinsorttista multitaskingia siis.

Lauman kuulumisista voisin aloittaa. Tosiaan tiistaina Kauhis pääsi tyttöjen kanssa asumaan ja nyt vasta tänään on ollut rauhallisempaa. Ti-ke yönä nukuin ehkä 2h ja senkin pätkissä, koska marsut riehuivat (Kauhiksen aloitteesta) niin kovasti. Keskiviikkona olikin miulla pinna jo aika kireällä kun 24/7 sain kuunnella sitä huutoa, vikinää, ryminää ja tuon yhden epätoivoisia huristeluyrityksiä. Saatoin ensimmäistä kertaa koskaan jopa kiroilla marsuille, että olisivat hetken hiljaa kun yritin puhelimessa puhua. :D Pääosin selviytymistaktiikkana on ollut laittaa koneella kuulokkeet ja musiikit korviin tai sitten olen ihan vaan lähtenyt kämpästä pois. Päivä päivältä meteliä on vähemmän (onneksi) ja ajoittain murut jopa osaavat olla marsuiksi ilman mitään marakattimeininkejä. Yöllä oli jopa 80% hiljaista, mihin olin varsin tyytyväinen. Ehkä Kauhis alkaa jo tottua kavereihinsa pikkuhiljaa.


Tosin en tiedä kuinka reiluja kamuja ovat kun ovat herran ahtaneet tossun alle! :D Kauhis pääsee pellettikipollekkin viimeisenä ja Rapsu edelleenkin lauman vanhimpana naaraana määräilee tuota herraa mennen tullen. Hyvä Rapsu!


Gerbiileistä olen ollut huolissani Ilveksestä, joka oli siis Ketun kanssa tapellut Ketun poisnukkumiseen saakka. Näyttäisi olevan naarmut paranemaan päin ja Ilves käy uteliaana ja virkeänä vähän väliä syömässäkin. Kaulassa hänellä on eniten jälkiä, karvat on monesta kohtaa nyhdetty pois ja alla on naarmuja, jotka onneksi vaikuttavat olevan paranemassa. Olisi kauheaa jos pieni Leijona jäisi yht'äkkiä yksin ja minulla olisikin lyhyen ajan sisään viidestä gerbiilistä jäljellä vain kaksi ja nekin eri sukupuolta, eli asuisivat yksin. Toivon ja haluan uskoa, että Ilves paranee hienosti.

Hamstereille kuuluu oikein hyvää, tosin nyt kun viimeaikoina on ollut ihan liian monta poisnukkumista tässä taloudessa huolettaa Stuart the Hamsterin puolesta, hän kun täyttää kahden päivän päästä 2v ja olen viimeaikoina tosi paljon kuullut muilta samanikäisten hamsujen poisnukkumisista vanhuuteen. Ei sille mitään mahda jos aika koittaa, eilen ainakin omaa oloani helpottaakseni ja toisaalta hamsuja piristääkseni annoin herkkuja monenlaisia mussutettaviksi. Laitoin monipuolista puuroa, kurkunsiivut ja kuorittuja luomuja auringonkukansiemeniä minimuruille syötäviksi, taisivat maistua. Poisnukkumisista mainitakseni, että on vieläkin ikävä rakasta pientä ilopilleriäni, Iriä.

 "I take s*it from no one!" T. Rapsu :D

Ja muita kuulumisia vielä. Miun kaverilistalla olevat tietävätkin jo, että hiljattain jatkettiin Metsurin kanssa erisuuntiin ihan hyvissä väleissä. Paljon siis muutoksia ollut nyt viimeaikoina täällä.. Elämä onneksi aina jatkuupi ja koskaan ei tiedä mitä tuleva tuo tullessaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-M

torstai 15. lokakuuta 2015

Nuku rauhassa, rakas Kettuni.

Hei.

Suureksi surukseni huomasin juuri äsken, että vaikka illalla olivat gerbiilipojat rapsutelleet toisiaan ja nukkuneet kasassa, niin jostain syystä olivat keksineet kuitenkin tapella oikein kunnolla ja löysin Ketun kuolleena. Oli ottanut yhteen Ilveksen kanssa, Leijona pahnan pohjimmaisena selvisi naarmuitta. Ohessa muutama vanhempi kuva.

Pojat ovat aina olleet todella leppoisia, ja nukkuivat lähes aina tyytyväisinä kasassa.


 Ilves vasemmalla ja Kettu on tuo kullanvärinen.

Tässä veljekset, jotka olivat tapelleet toisen poisnukkumiseen saakka.

Olen niin surullinen. Kettu oli omaan silmääni kaunein gerbiilini.

-M

tiistai 13. lokakuuta 2015

Kauhis pääsi akkalaumaan!

Heips.

Tänään koitti vihdoin se päivä, jota Kauhiskin on varmasti odottanut. Kastraatiosta on kulunut jo 3,5vk ja minulla oli sopivasti aikaa järjestää asiat sille tolalle, että Macho-Mään pääsi heittämään repliikkejä tytöille. Vaan kuinka kävikään...

Alkuun kuvia sekaisesta totutusaitauksesta lattialta, ihan mullin mallin kaikki. :D

 Heti meni Kauhis huristelemaan kaikki tytöt läpi (Yamsu yrittänyt maastoutua miniheinäkasaan). Ajatteli vielä, että olisi mahkuja saadakkin jotain. Voin kertoa, että pallitahnan haju oli oksettava ensimmäisen tunnin! T. Kyllä vaan tuuletin tuulettamasta päästyänikin

 Suunnilleen tunnin päästä jo maltettiin hetkeksi pysähtyä syömäänkin, kenties myös hiomaan iskutaktiikoita.

 Tytöillä kriisipalaveri selvästi tuossa alareunassa.

 Rapsusta kuoriutui yllättäen aikamoinen kovis, ei todella katso Kauhikselta mitään mahtailuja!

 Yamsu otti torkut, meni niin jännäksi.

 Gaian huolestunut tuijotus "Mitähän tuo seuraavaksi keksii..".

Rapsu kyllä todella vähäeleisesti saa uroon häädettyä, vähän näpäyttää niin Machoilija juoksee jo karkuun.


Pitkän tovin mietin mitä teen tuolle aitaukselle ja kaikenlaisia luonnoksiakin tein paperille, mutta lopulta en muuta tehnyt kuin avasin vielä pykälänverran tilaa lisää.

 Gaian ruoat ovat tainneet mennä kaulapussiin...

 Joo, just sinun.

 Tuplasti neniä *sydän*

 Kauhis vaanii jo seuraavaa apajaa, jossa vikitellä tyttöjä..


 Nifra oli jo niin "Ei jumaleissön!", että hetkeksi nappasin hänet tuulettumaan syliinkin. Muru stressasi selvästi uutta tunkeilijaa.

 Datailtiin Nifran kanssa.


 Parin-kolmen tunnin päästä jo maltettiin löhöilläkkin välillä. Vähän Kauhis koitti Rapsulle mennä juttuja kertomaan, mutta Rapsu piti kantansa ja hääti ukon pois.


 "Nii, ei parane mulle alkaa!!"

Kauhis: "Josko sittenkin..." Rapsu: *mulkaisee* Kauhis: *juoksee karkuun*




 Kauhia viipotus jokasuuntaan. Tytöillä myös tuntuu keskenään joillain olevan nyt kärhämää arvojärjestyksistä kun tuli uusi pylly sekoittamaan pakkaa. Erityisesti Ritari otti haasteen vastaan ja mielellään häätää Kauhista pois mahtailemasta.

 Pyllyjä töyhdöllä ja ilman! Huom. Kauhiksen pyllystä tosiaan puuttuu ne valtavat Alepan kassit roikkumasta..




 Tuo Nifran mulkaisu kertoo kaiken! :D Nifra myös on päästänyt kovimmat hätähuudot tässä päivän mittaan, hän on hyvin herkkä neiti. Äskenkin kiljui kuin syötävä vaikka Kauhis oli 30cm päässä vain syömässä heinää. Voi murua..


Todella mielenkiintoista seurata tuota touhua vierestä, kuulen niiiiiin tsiljoonia erilaisia kommunikointimuotoja ja äännähdyksiä, että opin itsekin marsua samalla. :D

 Nefi: "Hmm? Kotiinkuljetuksella heinää? Täytyykö tuolle antaa tippiä?" Kauhiksella kun jäi heinää päähän. :D

  
Gaiaakin alkoi uuvuttaa ja päätyi käpertymään heinäkasaan lepäämään. *sydän*

Uskon että saadaan kyllä rauha maahan täällä kun Kauhis nyt vaan muistaisi olevansa eunukki ja toisaalta myös tottuu tilanteeseen, että ensimmäistä kertaa elämässään sitten poikasaikojen on osa laumaa! :) Kauhean mukavaa omasta mielestäni, että pystyin tarjoamaan tuolle olen-macho-ja-teen-muista-uroksista-makkaraa -pyllylle näin monta laumatoveria. Tällä hetkellä tuolla näyttäisi kaikki olevan aika uuvuksissa ja torkkumassa, mitä nyt Kauhis jaksaa vieläkin kierrellä ihmettelemässä. Yllätyin itse eniten Rapsun reaktiosta, koska Rapsu on tyttöjen kesken aina ollut sellainen sopeutuja -ei pahnan pohjimmainen muttei pomokaan ja nyt pitääkin luonnostaan kunnon jöötä tuolle machopyllylle. Ensimmäisen tunnin Kauhis tietenkin  koitti astua kaikkea mikä liikkuu, mutta kun kukaan kuudesta ei lämmennyt hänelle, niin totesi ainakin niiden hommien jäävän sikseen (ja hyvä vaan, se haju oli oikeasti ihan hirveä). Tossun alla taitaa olla se Kauhiksen paikka tuossa laumahierarkiassa.. :D

Muita kuulumisia voisi olla myös, että tänään huolsin Freijan taasen, eli siivosin aitauksen ja leikkasin Hänen Majesteettinsa kynnet. Kävi vaan niin epäonnisesti, että leikkasin ihan kunnolla suoneen vahingossa yhdestä kynnestä, aivan hirveä harmi tietenkin toisen puolesta ja miun tyrehdyttäessä vuotoa kani sai halauksia paljon enemmän kuin olisi halunnut (ei olisi halunnut luultavasti lainkaan :D ). Freija on muuten oikein hyvässä kunnossa, megahieno talvikarva ja edelleen tassunpohjatkin ovat erittäin hyvässä karvassa ja siistit. :) Muru ymmärrättäen loukkaantui minulle niin kynsienleikkuuäksidentistä, ettei todella halunnut olla kuvattavana kun myöhemmin olisin mennyt kameran kanssa heilumaan aitaukselle. Tassu on taas onneksi kunnossa sen kynnen osalta, varmasti on arka pari päivää, muttei kuitenkaan arista sitä liikkuessaan tai mitään. Erikoista tästä tekee sen, että näin elävästi yöllä unta tästä, että leikkaan vahingossa Freijan suoneen niin, että verta tulee pisaroittain. o.o

Itse olen viimeviikkoina ollut niin karmeiden stressikuormien alaisena, että blogikin on harmikseni jäänyt  takavasemmalle. Tänään pitkästä aikaa oli taas jopa leikkisä olotila, mitäs sitä muutakaan tekemään kuin kahlaamaan meikkilaatikkoa muuten vain ja tietysti vielä Batmanpaidassa. Kyllä, luitte oikein "meikkilaatikkoa", huvitusta aiheutti nimittäin aiemmin vuodesta kun luovutin meikkieni säilytysrasiat marsuille heinätarjoilujen alusiksi ja tyrkkäsin meikkini muovipussiin ( :DD ). Eilen tein ryhtiliikkeen ja meikkini saivat taas hieman arvokkaamman säilytysmuodon.. :D

-M

P.S Pakko se on vaan kovettaa itsensä ja vähentää muruilla pellettitarjoilua, alkaa olla Yamsu tuon Gaian lisäksi aika lyllerökunnossa tuntumansa puolesta.. Tosin taas Nifra esimerkiksi voisi kyllä syödä enemmänkin kaikessa sporttisuudessaan.. Kenties hieman myös tasoittuu lylleröiden massat kun on nyt enempi liikuntaakin tuolla kun tuo Machopylly heiluu laumassa mukana.. Seurailen tilannetta.

P.P.S Se tunne, kun luet Suomen Gerbiiliyhdistyksen FB-ryhmän keskustelua kuivikkeista ja joku oli linkittänyt siun kuivikevertailupostauksen sinne hyödyllisenä materiaalina! :D

P.P.P.S Lisäksi on tekeillä parit jutut Marsumagazineenkin, ensi vuonna taas löpisen siellä lehdessäkin. :)