Jo vuosia minulta on pyydetty "marsujen päivää" tänne blogiin ja nyt tuli vihdoin sopiva ajankohta toteuttaa moinen. Viikko sitten maanantaina päätin kuvaavani marsujen tapahtumia aamusta iltaan ja alla näkyykin kuvakoostetta mitä tapahtui. Ei ollut kovin dramaattisia käänteitä vaan sanoisin kyseessä olleen hyvin tavallinen marsuarki täällä meillä. Minä työskentelen pääosin kotona, joten on mahdollista useasti päivässä moikata marsuja.
Tässä vielä marsujen listaus ja tämänhetkiset, hieman pyöristetyt iät:
Nefi 4v 9kk
Kauhis 4v 3kk
Tirppa 3v 6kk
Ritari 4v 6kk
Gaia 4v 7kk
Dodi 4v 6kk
Melchior 4v 6kk
Yamsu 4v 9kk (Kaihin myötä sokeutunut viimeisen puolen vuoden sisään.)
Rapsu 5v 1kk (Kaihi aloitti leviämisen reipas vuosi sitten, nyt toinen silmä täysin sokea ja toisella ihan vähän näkee vielä varmaankin vain valoa/varjoa.)
Dodia ja Melchioria ei tullut juuri kuvailtua, koska olin juuri parturoinut heidät lyhyeen kesätukkaan ja erityisesti Dodin tapauksessa ulkomuoto viittasi ennemmin siiliin päin kuin marsuun. :D
Aamu klo 05.00
Arkisin meillä soi herätyskello jo hieman ennen viittä aamulla. Minä hoidan eläinten aamutoimet ja ensimmäisenä suuntaankin tukka pystyssä antamaan marsuille pellettiä. Kuikutus alkaa suljetun eläinhuoneen oven takaa heti kun kuulevat meidän nousseen sängystä ja joskus jo ennen sitä. Meillä marsut saa tavallisesti kerran päivässä pellettejä ja se on aina aamuisin. Täytyy tosin myöntää, että toisinaan voi muutama pelletti tupsahtaa aitaukseen herkkuna myöhemminkin päivästä.
Gaia imuroi pellettejä. Hän on kaikista aitauksen marsuista säpäköin ruoastaan, harva uskaltaa Gaialta mennä ottamaan suusta ruokaa.
Nefi-murunen! *sydän*
Aamun maisemaa. Pelletit alkaa olla syöty ja marsut siirtyvät heinätarjoilujen pariin. Heinä toimii aina tasapainottajana, jos saa herkkuja tai pellettiä on matka niiden jälkeen aina heinäpisteelle. Yamsulle taisin antaa muutaman aamupelletin tuonne heinäpisteelle. Hän ei ollut niin ajan hermoilla (tai pelletinhimoissaan), että olisi tullut hakemaan niitä heinäpisteen ulkopuolelta.
Aamu klo 07.00
Seitsemältä kävin lisäämässä heinää heinäseimiin ja marsuille on mukava laittaa tuohon heinäpisteelle myös minikasa. Se villitsee kuikkupehvat aika lailla aina. :)
Aamu klo 8.30
Edellispäivän kuivuneet marsupyykit viikkailen pois kylppäristä ja marsujen omaan tekstiilikaappiin. Lähden käymään kaupungilla asioita hoitamassa ja hakemassa uuden heinäsäkin ja kurkkua.
Aamu klo 10.00-11.00
Meillä syödään tätä eläinkaupasta ostettavaa Puron kotimaista heinää. Toki se on tyyristä, mutta viimeisimmät kokemukseni heinäpaaleista ovat olleet niin huonoja, että pohjustelen possujen hyvinvointia tällä heinällä. Vedet myös vaihdoin, isot pullot aitaukseen ja toisen Dodin ja Melchiorin pienemmistä pulloista.
Siivous alkakoon! Pyykkikassi, paperipussi biojätettä varten, metallilapio (eipähän hajoa!) ja mattoharja (ei nyt ole muutakaan käsiharjaa saatavilla). Aitauksesta pois mökit ja jakkarat..
Kaikki siirtyivät heinäpisteelle, sen tyhjennän toisena päivänä. Useammin kaipaa tuo aitauksen muu osuus siivousta. Kassillinen pyykkiä ja jonkin verran papanaroskaa tuli, kuten kuvasta näkyy. Pari koneellista tulikin pestyä päivän aikana. Marsupyykit pesen aina pesupusseissa (sellaisissa isoissa, alunperin ilmeisesti hevostarvikkeille tarkoitetuissa), jottei roskat leviä pesukoneeseen ja pesuohjelma on aina vähintään 60-asteinen. Käytän marsupyykeille(kin) vain sensitivepesuainetta ja -huuhteluainetta.
Tämä on tämä peruskopla kun aina lähtee tarkastamaan siivouslaatua vaikkei ole vielä valmistakaan. Siellä sitten väistelen kipittävää Gaiaa ja muita karvapehvoja kun taittelen pyyhkeitä aitaukseen. Gaia niin mielellään lymyilee tekstiilien alla, että välillä saa kyllä ihan siirtää Gaian pois tieltä. :D
Kauhiksen päälaen karvat näyttävät hieman epätasaisilta, koska hänellä on tullut takaisin pieni talipatti tuohon vasemman korvan yläpuolelle. Patti on aikanaan käyty eläinlääkärillä tyhjennyttämässä, mutta se tuli takaisin. Nyt kuitenkaan kun pattia säännöllisesti tarkastelen ei se osoita merkkejä vaikkapa spontaanista purkautumisesta tai muustakaan, siististi vain hengailee mukana samankokoisena. Jos se vielä kasvaa ja alkaa näyttää siltä että purkautuminen on mahdollinen pitää sille sitten tehdä toimenpiteitä. Kauhis on aina ollut hyvin sellainen kivan massakas (kassiton) uros, nyt vanhemmiten hänellä on lihasmassa vähentynyt ja siitä johtuen aavistus paino pudonnut aiemmasta. Hänen keskimääräinen aiempi painonsa oli noin 1000-1100g, nykyään hän on noin 940g. Lisäpelleteille hän ei totisesti sano vastalauseita. :)
Siivouslaadun tarkastajat liikkeellä toimenpiteen valmistuttua.
Yamsu oli hitaammin liikkeellä, oli paljon kiinnostavampaa olla heinäpisteellä.
Yamsukin lähti tarkastelemaan tuliko millaisia muutoksia aitaukseen. Yamsu on kaihin myötä jo täysin sokeutunut, muttei se menoa haittaa. Hän siivouksen jälkeen aina alkuun liikkuu hieman varovaisemmin tutkien paikkoja, mutta kun hän saa käsityksen missä kaikki mökit ja muut ovat tepastelee hän muiden kanssa samaa tahtia.
Madam Gaia
"No, olisiko herkkuja?"
Kävinkin kaupungilla käydessäni hakemassa kotimaista kurkkua lisää, olisihan se nyt järkytys jos se meiltä loppuisi. :D Olen suosinut marsuille C-vitamiinia jossa ei olisi lisättyä sokeria, mutta viimeksi C-vitskua ostaessani oli tarjolla vain tuota mikä kuvassa näkyy. Tuo veitsi on peruja Ikeasta vuosien takaa ja se on kyllä lempparini marsujen vihannesten pilkkomiseen. Muita vihanneksia en enää oikein uskallakaan marsuille tarjoilla, vain harvat ja valitut voi sylissä ollessaan saada vaikkapa porkkanaa tai selleriä. Esimerkiksi Melchiorilla ja Gaialla on taipumus virtsatievaivaoireiluun jos ruoka on ollut liian tujua (myös liiasta pelletistä voi tulla) ja Rapsulla tuo kaasuuntuminen estää kaiken ylimääräisen. Vain kurkkua hän saa ohuen siivun C-vitamiinin kera päivittäin. Gaia ja Melchior taasen saa kurkunsiivunsa usein paksumpina. Nefi on kieltämättä edesmenneen siskonsa Nifran jälkeen lempparini ja Nefille saatan salakuljettaa vaikkapa ihan miniminipalasen banaanistani tai muusta hedelmästä mitä syönkään. Ilmankos Nefikin on oppinut tulemaan paikalle juosten jos kutsun häntä. :D
Hieman näkyy kurkunsiivujen päälle ripoteltua vitamiinijauhetta. Yamsu esittää akrobatiaa tuolla taustalla hieman erikoiseen suuntaan! Marsut ottavat kurkkutarjoilun aina innoissaan vastaan ja kuikutus alkaa jo kun keittiössä pikkulautanen kilahtaa pöytätasoa vasten.
Ja jälleen herkkutarjoilun jälkeen suunnistus heinän pariin tasapainottamaan. Tuo possupehmolelu on muuten tärkeä porras heinäastiaan! Possulla on tärkeä työ. :D
Rapsu kyllä kiipesi sängylle ja kuikuili josko olisi kuitenkin vielä lisätarjoiluja. Nefi menossa mukana.
"Yöh, se oli Rapsun nenä.." T. Nefi
Päivällä 13.30
Epäonnistuin kunnollisen päiväunikuvan otossa. :D Täällä marsuilla on päiväuniaika aina 11-14 välillä vaihdelleen.
Iltapäivällä 15.30
Taisin kilauttaa omaa ruokalautastani niin, että marsut luulivat taas tulevan tarjoilua.. :D
He saattoivat saada minut ylipuhuttua ja annoin kaikille yhden pelletin.. Marsut a.k.a Mestarimanipuloijat. :D
Iltasella 18.30
..he joutuivat tyytymään heinätarjoiluihin. Kuten tästä postauksesta huomaa on meillä marsujen ruokinta erittäin heinäpainotteista ja pellettiä saavat vain vähän. Kurkkua kerran-kaksi päivässä hieman päivästä riippuen. C-vitamiinia kuitenkin vain kerran päivässä kurkunsiivun päällä. Erilainen keissi olisi jos meillä olisi marsujunioreita, heille totisesti tarjoaisin paljon enemmän pellettiä ja muuta ravintorikasta. :)
Illalla 20.30
Iltasella yleensä 20-21 aikaan laitan marsut nukkumaan. Käytännössä se tarkoittaa heinien ja vesien tarkistusta (ja toki tarkastan myös muut lemmikit) ja silmämääräistä kurkkausta, että kaikilla on asiat hyvin. Annan Rapsulle ilmavaivalääkettä (Cuplaton nykyään, ennen käytettiin Disflatyliä) iltaisin ylläpitämään kaasuuntumisen hallintaa. Sinänsä onnekasta, että Rapsu pystyy itse pöräyttämään kaasua ulos, koska muutenhan hänen tilansa olisi vakavempi. Yleensä marsut eivät itse pysty päästämään kaasua ulos. Huvittava tilanne oli ihan hiljattain taas kun olin selkä aitaukseen päin ja takaani kuului selkeä töräytys. Katsoin ja näin Rapsun seisovan ihan muina naisina aitauksessa ja jatkoi siitä matkaa vesipullolle päin. :D Päivittäin tuota Rapsun mahan tuntumaa tarkkailen, papana ja liikkuminen hänellä kuitenkin aina on ollut normaalia. Jos tuntuu tavallista pinkeämmältä saatan kuurina antaa ilmavaivalääkettä 12 tunnin välein muutaman päivän ja se yleensä auttaa.
Aika valoisaa on nyt kesäaikaan vielä illalla yhdeksänkin aikaan! :)
-M
