maanantai 11. kesäkuuta 2018

Marsujen päivä 4.6.2018

Hei vaan!

Jo vuosia minulta on pyydetty "marsujen päivää" tänne blogiin ja nyt tuli vihdoin sopiva ajankohta toteuttaa moinen. Viikko sitten maanantaina päätin kuvaavani marsujen tapahtumia aamusta iltaan ja alla näkyykin kuvakoostetta mitä tapahtui. Ei ollut kovin dramaattisia käänteitä vaan sanoisin kyseessä olleen hyvin tavallinen marsuarki täällä meillä. Minä työskentelen pääosin kotona, joten on mahdollista useasti päivässä moikata marsuja.

Tässä vielä marsujen listaus ja tämänhetkiset, hieman pyöristetyt iät:

Nefi         4v 9kk
Kauhis     4v 3kk
Tirppa      3v 6kk
Ritari       4v 6kk
Gaia         4v 7kk
Dodi        4v 6kk
Melchior  4v 6kk
Yamsu     4v 9kk  (Kaihin myötä sokeutunut viimeisen puolen vuoden sisään.)
Rapsu      5v 1kk (Kaihi aloitti leviämisen reipas vuosi sitten, nyt toinen silmä täysin sokea ja toisella ihan vähän näkee vielä varmaankin vain valoa/varjoa.)

Dodia ja Melchioria ei tullut juuri kuvailtua, koska olin juuri parturoinut heidät lyhyeen kesätukkaan ja erityisesti Dodin tapauksessa ulkomuoto viittasi ennemmin siiliin päin kuin marsuun. :D

Aamu klo 05.00

Arkisin meillä soi herätyskello jo hieman ennen viittä aamulla. Minä hoidan eläinten aamutoimet ja ensimmäisenä suuntaankin tukka pystyssä antamaan marsuille pellettiä. Kuikutus alkaa suljetun eläinhuoneen oven takaa heti kun kuulevat meidän nousseen sängystä ja joskus jo ennen sitä. Meillä marsut saa tavallisesti kerran päivässä pellettejä ja se on aina aamuisin. Täytyy tosin myöntää, että toisinaan voi muutama pelletti tupsahtaa aitaukseen herkkuna myöhemminkin päivästä.

Olin siivonnut aitauksen edellisenä päivänä ja 7 possua oli ehtinyt vuorokaudessa roimasti papanoimaan. Kuten kuvasta näkyy, odotettiin pellettejä hyvinkin innoissaan. :D

Pelletit ripottelen aitaukseen, arviolta noin muutama kpl/marsu. Yritän kohdistaa pellettisateen niin, että Rapsun ympärille tulisi mahdollisimman vähän, koska hänellä on tuo ainainen kaasuuntuminen (onneksi miedonpuoleinen ja hyvin pysyy hallussa). Marsut laiduntavat pelletit aitauksesta nopeasti ja sitten ne jo unohtuvatkin ja uusia herkkuja pitäisi saada. :D

Gaia imuroi pellettejä. Hän on kaikista aitauksen marsuista säpäköin ruoastaan, harva uskaltaa Gaialta mennä ottamaan suusta ruokaa.

Nefi-murunen! *sydän*

Aamun maisemaa. Pelletit alkaa olla syöty ja marsut siirtyvät heinätarjoilujen pariin. Heinä toimii aina tasapainottajana, jos saa herkkuja tai pellettiä on matka niiden jälkeen aina heinäpisteelle. Yamsulle taisin antaa muutaman aamupelletin tuonne heinäpisteelle. Hän ei ollut niin ajan hermoilla (tai pelletinhimoissaan), että olisi tullut hakemaan niitä heinäpisteen ulkopuolelta.

     
Näitä pellettejä meillä on ollut syönnissä jo varmaankin reippaan puoli vuotta. Naurattaa kuinka pussin takana lukee kuinka marsun päiväannos olisi 40-50g pellettiä/nassu ja tuossa havainnollistan vaa'alla miltä näyttää melkein 40grammaa.. Meillä tosiaan hyväksi havaittu määrä heinän ja vihannesten oheen on vain n. 2-5 pellettiä/marsu/päivä. Toki jos marsut olisivat nuoria ja kasvuiässä pitäisinkin aina kupissa pellettiä. Näiden eläkeläisten kanssa tuo meidän oma tyyli on ihan toimiva. Kauhikselle nyt olen erikseen antanut hieman extrapellettiä lisämassan saamiseksi, hän tarvitsee hieman enemmän energiaa kun tytöt aina häntä pompottelevat (ja Kauhis on onnellinen siitä :D ).

Aamu klo 07.00

Seitsemältä kävin lisäämässä heinää heinäseimiin ja marsuille on mukava laittaa tuohon heinäpisteelle myös minikasa. Se villitsee kuikkupehvat aika lailla aina. :)

Aamu klo 8.30

Edellispäivän kuivuneet marsupyykit viikkailen pois kylppäristä ja marsujen omaan tekstiilikaappiin. Lähden käymään kaupungilla asioita hoitamassa ja hakemassa uuden heinäsäkin ja kurkkua.

Aamu klo 10.00-11.00

   Meillä syödään tätä eläinkaupasta ostettavaa Puron kotimaista heinää. Toki se on tyyristä, mutta viimeisimmät kokemukseni heinäpaaleista ovat olleet niin huonoja, että pohjustelen possujen hyvinvointia tällä heinällä. Vedet myös vaihdoin, isot pullot aitaukseen ja toisen Dodin ja Melchiorin pienemmistä pulloista.

  
Siivous alkakoon! Pyykkikassi, paperipussi biojätettä varten, metallilapio (eipähän hajoa!) ja mattoharja (ei nyt ole muutakaan käsiharjaa saatavilla). Aitauksesta pois mökit ja jakkarat..

   
Kaikki siirtyivät heinäpisteelle, sen tyhjennän toisena päivänä. Useammin kaipaa tuo aitauksen muu osuus siivousta. Kassillinen pyykkiä ja jonkin verran papanaroskaa tuli, kuten kuvasta näkyy. Pari koneellista tulikin pestyä päivän aikana. Marsupyykit pesen aina pesupusseissa (sellaisissa isoissa, alunperin ilmeisesti hevostarvikkeille tarkoitetuissa), jottei roskat leviä pesukoneeseen ja pesuohjelma on aina vähintään 60-asteinen. Käytän marsupyykeille(kin) vain sensitivepesuainetta ja -huuhteluainetta.

Tämä on tämä peruskopla kun aina lähtee tarkastamaan siivouslaatua vaikkei ole vielä valmistakaan. Siellä sitten väistelen kipittävää Gaiaa ja muita karvapehvoja kun taittelen pyyhkeitä aitaukseen. Gaia niin mielellään lymyilee tekstiilien alla, että välillä saa kyllä ihan siirtää Gaian pois tieltä. :D

Kauhiksen päälaen karvat näyttävät hieman epätasaisilta, koska hänellä on tullut takaisin pieni talipatti tuohon vasemman korvan yläpuolelle. Patti on aikanaan käyty eläinlääkärillä tyhjennyttämässä, mutta se tuli takaisin. Nyt kuitenkaan kun pattia säännöllisesti tarkastelen ei se osoita merkkejä vaikkapa spontaanista purkautumisesta tai muustakaan, siististi vain hengailee mukana samankokoisena. Jos se vielä kasvaa ja alkaa näyttää siltä että purkautuminen on mahdollinen pitää sille sitten tehdä toimenpiteitä. Kauhis on aina ollut hyvin sellainen kivan massakas (kassiton) uros, nyt vanhemmiten hänellä on lihasmassa vähentynyt ja siitä johtuen aavistus paino pudonnut aiemmasta. Hänen keskimääräinen aiempi painonsa oli noin 1000-1100g, nykyään hän on noin 940g. Lisäpelleteille hän ei totisesti sano vastalauseita. :)

Siivouslaadun tarkastajat liikkeellä toimenpiteen valmistuttua.

Yamsu oli hitaammin liikkeellä, oli paljon kiinnostavampaa olla heinäpisteellä.


Yamsukin lähti tarkastelemaan tuliko millaisia muutoksia aitaukseen. Yamsu on kaihin myötä jo täysin sokeutunut, muttei se menoa haittaa. Hän siivouksen jälkeen aina alkuun liikkuu hieman varovaisemmin tutkien paikkoja, mutta kun hän saa käsityksen missä kaikki mökit ja muut ovat tepastelee hän muiden kanssa samaa tahtia. 

Madam Gaia 

"No, olisiko herkkuja?"

  
Kävinkin kaupungilla käydessäni hakemassa kotimaista kurkkua lisää, olisihan se nyt järkytys jos se meiltä loppuisi. :D Olen suosinut marsuille C-vitamiinia jossa ei olisi lisättyä sokeria, mutta viimeksi C-vitskua ostaessani oli tarjolla vain tuota mikä kuvassa näkyy. Tuo veitsi on peruja Ikeasta vuosien takaa ja se on kyllä lempparini marsujen vihannesten pilkkomiseen. Muita vihanneksia en enää oikein uskallakaan marsuille tarjoilla, vain harvat ja valitut voi sylissä ollessaan saada vaikkapa porkkanaa tai selleriä. Esimerkiksi Melchiorilla ja Gaialla on taipumus virtsatievaivaoireiluun jos ruoka on ollut liian tujua (myös liiasta pelletistä voi tulla) ja Rapsulla tuo kaasuuntuminen estää kaiken ylimääräisen. Vain kurkkua hän saa ohuen siivun C-vitamiinin kera päivittäin. Gaia ja Melchior taasen saa kurkunsiivunsa usein paksumpina. Nefi on kieltämättä edesmenneen siskonsa Nifran jälkeen lempparini ja Nefille saatan salakuljettaa vaikkapa ihan miniminipalasen banaanistani tai muusta hedelmästä mitä syönkään. Ilmankos Nefikin on oppinut tulemaan paikalle juosten jos kutsun häntä. :D

Hieman näkyy kurkunsiivujen päälle ripoteltua vitamiinijauhetta. Yamsu esittää akrobatiaa tuolla taustalla hieman erikoiseen suuntaan! Marsut ottavat kurkkutarjoilun aina innoissaan vastaan ja kuikutus alkaa jo kun keittiössä pikkulautanen kilahtaa pöytätasoa vasten.

Ja jälleen herkkutarjoilun jälkeen suunnistus heinän pariin tasapainottamaan. Tuo possupehmolelu on muuten tärkeä porras heinäastiaan! Possulla on tärkeä työ. :D

Rapsu kyllä kiipesi sängylle ja kuikuili josko olisi kuitenkin vielä lisätarjoiluja. Nefi menossa mukana.

"Yöh, se oli Rapsun nenä.." T. Nefi

Päivällä 13.30

Epäonnistuin kunnollisen päiväunikuvan otossa. :D Täällä marsuilla on päiväuniaika aina 11-14 välillä vaihdelleen.

Iltapäivällä 15.30

Taisin kilauttaa omaa ruokalautastani niin, että marsut luulivat taas tulevan tarjoilua.. :D 

He saattoivat saada minut ylipuhuttua ja annoin kaikille yhden pelletin.. Marsut a.k.a Mestarimanipuloijat. :D

Iltasella 18.30

Ja voi hyvänen aika kun söin itse omenan olohuoneessa oli se marsujen mielestä järkyttävää ettei heille tarjoiltu..

..he joutuivat tyytymään heinätarjoiluihin. Kuten tästä postauksesta huomaa on meillä marsujen ruokinta erittäin heinäpainotteista ja pellettiä saavat vain vähän. Kurkkua kerran-kaksi päivässä hieman päivästä riippuen. C-vitamiinia kuitenkin vain kerran päivässä kurkunsiivun päällä. Erilainen keissi olisi jos meillä olisi marsujunioreita, heille totisesti tarjoaisin paljon enemmän pellettiä ja muuta ravintorikasta. :) 

Illalla 20.30

Iltasella yleensä 20-21 aikaan laitan marsut nukkumaan. Käytännössä se tarkoittaa heinien ja vesien tarkistusta (ja toki tarkastan myös muut lemmikit) ja silmämääräistä kurkkausta, että kaikilla on asiat hyvin. Annan Rapsulle ilmavaivalääkettä (Cuplaton nykyään, ennen käytettiin Disflatyliä) iltaisin ylläpitämään kaasuuntumisen hallintaa. Sinänsä onnekasta, että Rapsu pystyy itse pöräyttämään kaasua ulos, koska muutenhan hänen tilansa olisi vakavempi. Yleensä marsut eivät itse pysty päästämään kaasua ulos. Huvittava tilanne oli ihan hiljattain taas kun olin selkä aitaukseen päin ja takaani kuului selkeä töräytys. Katsoin ja näin Rapsun seisovan ihan muina naisina aitauksessa ja jatkoi siitä matkaa vesipullolle päin. :D Päivittäin tuota Rapsun mahan tuntumaa tarkkailen, papana ja liikkuminen hänellä kuitenkin aina on ollut normaalia. Jos tuntuu tavallista pinkeämmältä saatan kuurina antaa ilmavaivalääkettä 12 tunnin välein muutaman päivän ja se yleensä auttaa.

Aika valoisaa on nyt kesäaikaan vielä illalla yhdeksänkin aikaan! :)

-M

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Miltä eläinhuone näyttää nykyään?

Heipsan!

Tällä kertaa aiheena on eläinhuoneen nykyinen maisema. Viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt usea karvaystävä paremmille herkkumaille ja edelleen eläimiä siivotessani ihmettelen kuinka ei menekkään enää niin paljoa aikaa kuin aiemmin. "Oliko tässä kaikki..".

Ovelta kuvattuna. Vasemmalla alhaalla tyhjä terra, sinisessä dunassa asuvat edelleen campbelliurokset Vipeltävä Vilinusaurus ja Tangervo Taajama-Korva. Dodilla ja Melchiorilla on käytössään kaksi 60 x 120cm häkkiä. Keskellä alhaalla asuu syrkkimatami Metsän Omena (joka muuten on Herra S:n lemppari näistä pikkutyypeistä) ja kauimmasessa terrassa touhottavat gerbiilisiskot Tomera Suditusylitarkastaja ja Simpsakka Siksak-Silppuri. Tuolla pinkillä jakkaralla hyllyssä on funktionsa. Kun otan marsun operointiin syliini ja istun tuohon läpinäkyvään tuoliin on tosi näppärä olla vieressä pikkupöytänä tuo jakkara ja hyllystä se on helppo kaapata mukaan menoon. Siihen saa vaikkapa kynsisakset kun operaatio on meneillään. Minäkin käytän marsuilla kaksia eri saksia tarpeen mukaan, joskus jopa kolmia ja kyllähän siinä on härpäkettä kerrakseen jos on vielä rasvatuubikin mahdollisten kuivien tassunpohjien rasvausta varten.

Aitauksessa asuvat Kauhis, Rapsu, Yamsu, Tirppa, Gaia, Ritari ja Nefi.

Tässä yllä näkyvässä juomapullonurkassa olen käyttänyt monenlaisia ratkaisuja, koska vettä aina valuu ohi kun marsut juovat ja toisinaan pullot aloittavat ihan omana kivanaan vuotamisen. Pitkän tovin käytin tuossa muovista kulmavessalaatikkoa ja siinä Toa Lätt -paperipuristekuiviketta, mutta siihen kyllästyttyäni aloin vain käyttää taiteltuja pyyhkeitä tuossa pullojen alla. Pyyhkeet toki pitää vähintään 1-2 kertaa päivässä laittaa kuivimaan ja kuiva tilalle, mutta eipähän mene Toa Lättiin resursseja enää kun muuhun en sitä tarvinnut.

Kahden kerroksen väkeä. Melchior juomapullolla, Dodi mökissä päikkäreillä ja alla hamsu Metsän Omena juuri lähti mökistään tallustelemaan.

Tässä vielä viimeviikolta aitausmaisemaa.

Inigniamatus Sokeripala poistui keskuudestamme 4.5 1v 3,5kk iässä. Jäin lämpimästi kaipaamaan tuota sympaattista pientä palleroa. Tuolta eläinhuonekuvista voikin bongata tyhjän terrarion, jolle en ole vielä keksinyt paikkaa Sokeripalan lähdettyä.

-M

P.S

"En tiedä yhtään miksi tuo panda on noin!" T. Ritari :D

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Rapsu 5-vuotta ja marsuaitauksen lempitekstiilejä

Hei vaan!

Olo on hieman ruosteinen näiden blogiasioiden parissa, muttei anneta sen häiritä. Tuli tuossa taasen aitausta siivotessani mieleen kuinka minun monen monituisista marsujen pussilakanoista on tuo Nalle Puh lempparini. Syy tälle siintää hamassa menneisyydessä. Lapsuudessani sain käyttööni tuon kyseisen pussilakanan ja jotenkin kuviointikin on niin symppis, että on kiva päästä sitä pitämään marsuilla kun itsellä ei ole vuosiin ollut enää tarvetta. Yksi reikäkin pussilakanaan on putkahtanut, mutta se on kohdassa jonka voi taittaa jemmaan eikä marsut pääse sitä ihastelemaan. Olen myös hurjasti käyttänyt jo vuosia noita Ikean "pömpylämattoja" marsuilla, ovat niin pehmeitä ja kestäviäkin olleet. Yksi on alkanut irvistää saumoistaan, mutta muut ovat vielä oikein päteviä. Noita vihreitä minulla on 3-4 ja huomaan usein niitä juuri tuolla aitauksessa käyttävänikin. Marsutkin pitävät kun on varmasti mukava köllötellä pehmeällä alustalla. Tämäkin porukka on jo siellä keski-iässä ja sen ylikin niin päiväunet ovat yhtä suosittuja kuin ilmaiset ämpärit kaupoissa. :D

Gaian helma heilahtaa juuri kuvanottohetkellä.. :D Marsuihin saa yleensä aina vipinää kun vaihtaa nuo tekstiilit. Gaia ja Kauhis tavallisesti ensimmäisenä tulevat tepastelemaan tapahtumapaikalle arvioimaan tekemisiäni ennen kuin on valmistakaan. Näistä kuvista vielä mökit puuttuu. Huomatkaa Nefin ainainen pyllytöyhtö!

Kuvitelkaa sellainen formulaääni (nnnnjummmmmm)  tuohon Ritarin spurttiin! :D Ritari on kyllä niin herttainen kun edelleen innostuu hyppelemään innoissaan kuin kevätvarsa siivouksen jälkeen. *sydän*

Rapsu tosiaan saavutti 18.5 huiman viiden vuoden iän! Hän on edelleen laumanjohtaja ja sen huomasi syntymäpäiväsankarin käytöksestä juomapulloillakin. Ensin Rapsu joi yhdestä pullosta..

..mutta sitten totesikin toisen pullon olevan varmasti parempi ja hääti Kauhiksen pois tieltään. :D Tässä erityisesti näkee kuinka kaihin myötä Rapsun tämä silmä on jo ihan sokea ja toisellakaan tuskin näkee enää paljoa. Kamu Yamsu on jo täysin sokeutunut samasta syystä.

"Minä juon missä haluan!" T. Madam Rapsu
Nefi on ihan pöyristyneenä tuolla taustalla, hänellä oli sentään jonotusnumero juomapullolle! :D

Sankari vietti päiväänsä mukavasti kavereiden kanssa köllötellen. Päiväunet totisesti ovat kova juttu!

"Hörps!" T. Gaia

Kesäkuumat ei sen kummemmin ole näkyneet meillä eläinhuoneessa. Ainoastaan vedenkulutus pömpylöillä on suurempi kun muina vuodenaikoina. Onneksi meillä ei juuri lämpötila heittele tuolla eläinhuoneessa vaikka vuodenajat vaihtuisikin.

    
Jotkut asiat ne ei vaan muutu, lempivärini on edelleen punainen! Meillä oli tuossa jokavuotinen synttärirypäs kun itse vietin merkkipäivää 11.5 ja Rapsu 18.5. Lisäksi lähipiirissä on useampikin ihminen jotka viettivät syntymäpäiväänsä tuossa aikahaarukassa. Käytiin Herra S:n kanssa paikallisissa portaissa kipittämässä, eikä se yhtään kevyempää ollut vaikka syntymäpäivää viettikin. Kumma juttu! :D

-M