Syntymäpäiväni kuulumisia ja runsaanlaisesti kuvia!

Heippa!

Miulla oli tänään syntymäpäivät ja äitini kakun kera paikalle saapuessaan lahjoi marsujanikin seuraavanlaisella vempeleellä:

 Kurkun tuoksu houkutteli paikalle heti ahneimman.

 Ja tälle kurvikkaimmalle marsulleni ei ollut mikään ongelma paikantaa ruoka.. :D

 Rapsun puputtaessa vaivalla pyydystämäänsä kurkkua kiinnostui Nifrakin tästä vempeleestä.

Ei aluksi hoksannut, että kurkku oli piilossa ja tuli miulta suoraan kerjäämäänkin sitä.

 Kun miulta ei kurkkua kädestä herunut, niin piti Rapsun vaivalla pyydystämä kurkku mennä ryöväämään ja alla näemmekin rosvon pyllyn oikealla yläkulmassa kun hän juoksi ryöstösaaliinsa kera tunneliin syömään Rapsun jäädessä kauhistuneena paikalleen. :D

Yllä olevasta kuvasarjasta näemmekin siis ensireaktion! Nifra, Nefi ja Rapsu ovat olleet aktiivisimmat tuon vempeleen kimpussa, enkä jotenkin yllättynyt tästä. :)

 Nefi pääsi äitini miesystävän syliin, joka on ollut kovasti sitä mieltä, että marsut ovat hänen parhaita kavereitaan... Siihen asti kunnes Nefi sitten lorotteli tämän miehen farkuille pyyhkeen ohitse lammikon.. :D :D

Rapsu pääsi äitini syliin rapsutuksia saamaan ja nautiskelemaan. Hän ei kollegansa tavoin yrittänyt sabotoida sylittäjänsä vaatteita. :D

Ovat nuo kuikkumonsterit kyllä ihania. Kertakaikkiaan aivan käsittämättömän tärkeitä miulle, perhettäni kun ovat hekin. :) Ja minusta on aivan hirvittävän ihanaa, että vanhempani ja muu perheeni on myös innoissaan niistä. Vieläkin, ja äidillänikin tuntuu vain kasvavan tuo miun marsujen fanitus. :D Hän kuulemma on tulostanut Gaiasta kuvan, jonka on teipannut vessansa oveen vieraidenkin ihmeteltäväksi! :D Mahtiäiti miulla. *sydän* Gerbiilejä myös muistettiin muutamalla pussillisella paperihylsyjä ja kuulemma oli ollut kovasti harkinnassa Stuartillekkin juoksupyörä, mutta niissä kun on paljon valinnanvaraa niin he eivät sitten olleet sitä ostaneet. Mikä on ihan hyvä, koska halusinkin Stuartille erään tietyn juoksarin, ja se nyt vihdoin pitäisi olla tiistaina tulossa miulle. Kuin myös muutama marsuille tuleva hyödyke.

Muutama synttärikuvani:

 Äitini oli ahkeroinut oikein kunnolla! *sydän*

Minä tänään, 24-vuotiaana.

Kitarasta otin muuten kuvan siitä syystä, koska minulla oli täällä kyläilemässä varsin pätevä vahvasti kitaransoittotaitoinen ihminen. Tämä kyseinen henkilö myös taisi pitää eläimistäni ja jutusteli oma-aloitteisesti marsuillekkin niitä näitä. Rapsu sai uuden lisänimenkin; Densu! Tämä musikaalisesti lahjakas henkilö kun Rapsun näki, niin hänen välitön mielipiteensä tästä punasilmäisestä, tukka pystyssä taapertavasta marsusta oli Densu, eli "Spurgu"... Saatoin ehkä hieman nauraa kun aina Rapsun nähdessään hän kysyi siltä "Mitäs densu?" ja saattoi selostaa marsuaitauksen tapahtumia minulle kuin Mertaranta ikään.. :D

Tarvitseeko mainita, että olen hyvin iloinen? :)

-M