Heips moips!
Tovi taas vierähtänyt tänne rustailusta, ja siitä en oikeastaan ole yllättynyt itse kun ottaa huomioon kuinka kortilla yleinen jaksaminen on ollut viimeaikoina eräästä syystä. Oletettavissa on parannusta lähitulevaisuudessa jaksamispowereihini ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. :D
Anyhow, räpsin kuvia, kaikki otettu tänään. :)
HAMSTERIT:
"Kuka julkeaa häiritä kauneusuniani!?"
GAIA:
Gaia asuu omassa yksiössään tyttöjen aitauksen kyljessä ja tuntuu viihtyvän ihan hyvin. Pidän häntä siinä koska kun yritin muksujen vieroituksen jälkeen laittaa Gaian tyttöjen aitaukseen en ollut huomioinut poikueen tuomaa egobuustausta; hän haastoi riitaa oikein kunnolla kaikkien kanssa ja karvatupot vaan lensivät kun marsut tappelivat kierien lattialla kun koitan tunkea lapiota pukareiden väliin ettei tulisi suurempia haavereita. Joku nappasi Gaian korvasta ja siihen tulikin aika iso skraadu. Olin kai sitten vain todella herkkä tälle tosi aggressiiviselle auktoriteettiasemien selvittelylle, että sijoitin sitten pukari-Gaian itsekseen. Ei näytä pahemmin haittaavan. :) Tarkoituksenahan minulla on hänet yhdistää vielä kerran Kauhuelokuvan kanssa kun vaan tässä saa ensin massansa takaisin ja jos kaikki menee hyvin niin poikasten vieroitusaikana sitten laitan Gaian tyttöjen aitaukseen toivon mukaan lopuniäkseen ja koitan itse olla paksunahkaisempi. :D
MUUT TYPYKÄT:
Hyvä että Gaialla on tuollaiset heinänsyöntiapurit kuin Nifra ja Nefi! :D
Hiukan jäykänlaista Rapsun ja Yamsun kommunikointi mökin käyttöoikeudesta. :D
Tyttöjen aitaus tällä hetkellä. Tekisi hirmuna mieli saada lisää taikakuutiopaloja jotta voisin laajentaa tätä. Harmi että taitaa olla taikikset loppu etelä-Suomen Hong Kongeista. :( Pojillekkin tahtoisin kyhäillä aitauksia. (Ja kyllä; rikkaimuri on ostoslistallani myös :DD )
Niinkuin facebookissa Marsumayhemiä seuraavat ihmiset jo tietävätkin, niin lauantaina lähti Aurinkotuuli ja Pikkuplaneetta uuteen kotiin! ...Ja tänne tuli hiljaista kun ne oopperalaulajat lähtivät! xD He saivat oikein hyvän kodin tuttavaperheestäni ja varmasti rapsutuksia ja hoivaa riittää. :) Katala Ukkonen jäi miulle edustamaan ensimmäistä poikuettani ja myös tärkeänä tehtävänään Efeldonin kaverina olo. Pikkupoika saa vauhtia Efeldonin aika lailla paikalleenjuurtuneisiin kinttuihin ja yhdessä he jopa toisinaan saavat hepulikohtauksia. :D Ihana kuulla Efeldonin höpöttävän, hänellä on vielä niin kovin kaunis ääni. *sydän*
GERBUMIEHET:
En tainnut täällä vielä julkaista gerbupojille antamiani nimiä? Noh, tässä tulevat toistamiseen jos olen jo ehtinyt julkaisuhommiin: poikueen pienen, mutta kovin vipeltäjä on Leijona. Hän oli aina niin mini sisaruksiinsa verrattuna, että taisi joku epäillä hänen selviytymistään, mutta koska hän on todella kova vipeltämään ja syömään, niin on kasvanut nyt jo huimasti! Toinen kirjava muru on Ilves ja argente on Kettu. Teema on selvästi havaittavissa.. :D
"Mikä paikka tää tälläi on?"
Tosi epätarkka (vanhempi) kuva, mutta niin kovin höppänä että piti julkaista.. :D
Eläimet ovat ihan hillittömän tärkeä osa miun vointini kohenemista todella monella tapaa. Esimerkiksi viimeviikkoina kun en ole voinut hyvin, niin olen kuitenkin saanut hyvin tärkeää "nauruterapiaa" kun eläimet suorittavat jotain ihan ihme kommelluksia! Gerbiilipojat ovat saaneet miut melkeen pissimään housuihini kun nauroin niin kovin Ketun epäonnistuneelle terrarion yläkulman suditukselle kun hän edelleen kintut sudittaen kaatui mökin päältä alas selkä edellä valkoinen vatsa vaan vilahtaen. Alla oli onneksi pahviloota ja purua, ei siis käynyt kuinkaan. Mutta elämän kevät että hän näytti hassulta! Tilannekomiikkaa kerrakseen.. :D
Maanantait. (vähän vanhempi kuva)
Tollai nuo mokomat ottaa rennosti kun mie joudun lähteä töihin tai hoitamaan asioita. Retaleet! *sydän* Kuvassa muuten tuo löhöilevä vasen otus on Leijona ja oikealla Ilves. (vähän vanhempi kuva)
Toinen erittäin hassu tapaus oli kun Rapsu kerrankin säikähti. (kurkkasin sohvan käsinojan yli aitaukseen ja Rapsu oli juuri ilmeisesti aivan ajatuksissaan ruokakupilla) Hän säikähti niin, että ensin jäi sudittamaan paikalleen ja sitten kun ei tiennyt mihin menisi piiloon niin hän juoksi vain täysiä ympyrää. Ja jälleen meinasin pissiä housuihini kun nauroin niin kovaa! xD
Zzzz.. Ketun kuparinen häntä kuvassa etualalla. (vähän vanhempi kuva)
Ja kolmas tapaus joka sattui sunnuntaina oli seuraavanlainen: Rapsulla on aina ollut kovin äänekäs ruoansulatus, mutta kuitenkin toimiva sellainen. Hänen vatsansa saattaa välillä murahdella niin, että sen kuulee olohuoneen toiseen päähän asti ja sunnuntaina leikkasin kerrankin apujoukon kera (luxusta!) marsujen kynsiä; ukko piti Rapsusta kiinni ja minä siinä edessä leikkasin kynsiä. Rapsu tosin heti alkajaisiksi pieraisi! Voi hyvä jumala että nauroin. Siis vesi vaan valui silmistä solkenaan kun nauroin aivan kippurassa ukon pitäessä vieläkin Rapsusta kiinni. Rapsu oli kovin loukkaantuneen oloinen kun nauroin hänelle, mutta hän sitten leppyi kun kynsien leikkuun jälkeen sai vihannespalasen (johon olin hänen ruoansulatustaan ajatellen laittanut 1-2 tippaa helokkiöljyä).
On nuo kaikki kyllä sellaisia murusia, etten yhtäkään pois vaihtaisi! *sydän*
On nuo kaikki kyllä sellaisia murusia, etten yhtäkään pois vaihtaisi! *sydän*
Ostoslistalla on myös uusia virikkeitä; tunneleita ja mökkejä marsuille. Vuoden verran kohtapuoliin on ollut jotkin jo käytössä ja olen joutunut muutaman heittämään poiskin jo.
-M
-M
P.S Sain kuvaterkkuja Aurinkotuulen ja Pikkuplaneetan omistajalta!
Ihana tuo mökki.. Taidan ostaa omillekkin otuksille jos vielä tulee vastaan! :)) Siellä tytöt vipeltävät jo ja sapuska kuulemma maistuu! Yksi perheen lapsistakin oli kuulemma halunnut nukkua häkin vieressä yönsä. Näin se marsukärpänen vaan puree... ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heippa,
anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)
-M