Heip!
Miulla olikin jo tovin ollut tehtävälistalla Irille oman kämpän rakennus tuon tyttöjen aitauksen päälle. Tänään oli kotvanen aikaa moiselle äksönille ja pistin hihat heilumaan. :)
Iri asui ennen 100cm leveässä häkissä lattiatasossa, ja vaikka himpun kutistuikin asumus niin olen silti aika tyytyväinen tähän. Lattiatasolla oli vedon riski jos tuuletin ja lattialla on paljon kauempana äksönistä, nyt tässä korkeammalla hän on paljon helpommin napattavissa syliinkin. :) + Itse pidän siitä kun saan kämppää muuten siistimmännäköiseksi.
Sitten Neiti Iri tutustumaan uuteen kämppäänsä!
Iri on muuten nyt jo puolivuotias! Hän on todennäköisesti pysyvästi jäänyt painoltaan 650g huitteille.
Mökit ovat hänellä nyt pahvia kun minimoin painoa tuosta kakkoskerroksesta.
Kaikki ruoka pitää syödä! T. Iri
Ai miksi tuolla on tuo tila kulmassa? Sinne rakennan kanille oman boksin hänen päästessä talvikarvan tiputtua sisätiloihin. :)
Rapsun ja Nifran torkkukerho tuolla sinisen pyyhkeen alla. :D
Jättäessäni tuon päädyn avoimeksi yletyn siivoamaan tuota alakertaa myös ilman, että yläkerta olisi tiellä.
Iri piti kovin uudesta huushollista, ilopukitteli jo ensimmäisen minuutin aikana monta kertaa ja syötyään kaiken tuoreen kävi pötkölleen; on tuo pehmeä tyyny niin mukava! :)
Tomera Juhlamestari!
Tässä näkyy pikkupojan huulen naarmu, hienosti on parantunut. Veli Silkkipukuinen Herrasmies siis pisti aikanaan häntä niin kovin pataan, että repale vain roikkui huulesta. Nyt jo hyvässä mallissa! :)
Kanineiti oli tarkastamassa mitä tapahtuu kun otin marsupojasta kuvia :D :D
Tämä pikkumies on tällä hetkellä varattu. (päivitys 23.3)
Kauhiksen kanssa kämppiksinä.
Taisin aiemmin mainita, että kani voisi tykätä noista omenapuun rungonpätkistä?
Niinkuin kuvasta näkyy, hän tykkää lepäillä tuon pölkyn vieressä. :D
Kanille oli pakko saada tälläinenkin..
Ensimmäisen kilinän päästi ja kani juoksi henkensä edestä karkuun. Kuten kuvasta näkyy! xD
"Minulla on asiaa!" Hän on tärkeä täti. :D
Meinaa iskeä huono omatunto kun kani on partsilla vain, tilaa ja virikettä kyllä riittää, mutta odotan kyllä suuresti talvikarvan putoamista ja sisälle huoneistoon pääsyä. :) Pidän myös silmällä jos tulee SE OIKEA kaveri jossain vastaan. Vielä ei ole näkynyt. :)
-M
Hoksasitko tuoda omppupuun oksia myös marsuille? Meillä heitin just muutaman nuoren oksapätkän neitosille ja tossa he nyt järsivät innokkaasti. -viirivehka
VastaaPoistaHeips Viiris! :) Juu tuossa miun edellisessä postauksessa on kuvatodistetta, että toin marsuillekkin 2 jätesäkillistä omenapuun oksia. Hyvin ovat tuhoutuneet, laittelen aina vähän kerrallaan niitä jyrsittäväksi. Gerbiilit tosin ihastuivat oksiin ehkä eniten, sen osasin arvatakin. :D
VastaaPoista