perjantai 2. lokakuuta 2015

Nifran ja Rapsun kanssa lääkärissä ja muita kuulumisia.

 Heips.

Jälleen löysin tänään itseni kuluttamasta Eläinklinikka Linnunmäen tiskiä siihen nojailemalla kuljetuskopan kera. Olin jo viikon-puolitoista katsonut Nifran syömisessä olevan jotain poikkeavaa, vaikka ruoka maistuikin ja muuten marsu vaikutti normaalilta ja painokaan ei ollut laskenut. Syödessä Nifra saattoi hieman heilutella päätään ja poskihampaiden jauhamisliikkeestä näki, ettei se ollut aivan normaalia. Ajoittaista maiskuttamistakin esiintyi ja toisinaan huomasin Nifran jäävän "mietteliään näköisenä" kököttämään keskelle aitausta, muttei kyseessä ollut normaali "olen mietteliäs ja tuotan umpisuolipapanan"-tuuminta, vaan arvelen, että kyseessä oli kipujen poteminen, harmillista kyllä. Nyt sitten eilen varasin ajan tuonne meidänkin luottoklinikalle (en osaa sanoiksi pukea kuinka onnellinen olen saamastani superammattitaitoisesta palvelusta) ja tänään mentiin. Otin myös Rapsun mukaan, koska Rapsulla on muutaman kerran ollut (itse diagnosoimaani) kaasuuntumista, onhan Rapsun ruoansulatus ollut aina aika äänekäs vielä kaiken lisäksi. Pariin kertaan masu on mennyt pinkeäksi ja kaasua on kertynyt, olen sitä kotona hoitanut saamieni ohjeiden perusteella Disflatyl-lääkkeellä kuuriluontoisesti, joka on ihmisten ilmavaivalääke. Toinen kuulemani mukaan marsuille käytetty on Cuplaton. En kuitenkaan ole mikään ekspertti, jos itse epäilet marsullasi vatsavaivoja soita ihmeessä asianosaavaan eläinlääkäriin ja kysy neuvoa! :)



Siivouspäivän kuvia. Murut aina yhtä ihmeissään. :D


 Taas mentiin tänään! Suuri kiitos kuskinani olleelle veljelleni ja hänen tyttöystävälleen.

Minusta on äärimmäisen mielenkiintoista seurata eläinlääkäriä työssään ja tietenkin varmasti kaikki (?) lemmikinomistajat seuraavat haukkana vierestä kun lemmikin vaivoja tutkitaan. Nifrasta tosiaan minulle itselleni oli muodostunut todella vahvasti sellainen olo, että hammaspiikkejä kyseessä. Siksi niistä kuuluttelinkin jo aikaa varatessani ja alkututkimuksissa lääkäri piti piikkien mahdollisuutta aika pienenä ja vielä kysyi haluanko tosissaan marsun rauhoitettavan ja hampaat tutkittavan tarkemmin. Vastasin että ehdottomasti ja sinne Nifra sitten jäi tutkittavaksi toimenpidehuoneeseen kun lähdimme tukijoukkojeni kanssa syömään välillä. Rapsu jäi myös boksissa hengailemaan klinikalle Nifran tutkimusten ajaksi. Hampaiden lisäksi Nifrassa poikkeavaa on hänen sukuelimensä muoto, joka muistuttaa kastroitua urosta turvotuksen vuoksi. Nifralta otettiin virtsanäytekin samalla kun hänet rauhoitettiin hampaiden tutkimista varten ja virtsanäyte oli normaali, mitä nyt hieman punasoluja mukana, jotka todennäköisesti johtuivat tutkimuksista. Turvotus tutkimusten mukaan johtuu jonkinlaisesta liikakasvusta, joka nyt ihan puolen vuoden sisään on ilmestynyt. Marsu kuitenkin pissaa normaalisti, joten ainoa mitä tuolle voi tehdä on pitää puhtaana ja kosteuttaa rasvalla, jottei muodostuisi kuivia halkeamia ja sitä kautta tulehduksia. Lääkäri sanoi, ettei koskaan ollut kohdannut moista marsunaaraalla, harvinainen vaiva siis ilmeisesti kyseessä.

Hammaskalustoa tarkistettaessa tosiaan löytyi  pieniä hammaspiikkejä aivan takaa vasemmalta ja ne olivat aiheuttaneet pieniä haavoja suun limakalvoille. Minulle sanottiin, että piikit olivat niin vaikeassa paikassa, että muualla olisi varmasti jäänyt löytymättä! Uskon tuohon kyllä täysin, enkä voi sanoin kuvailla kiitollisuuttani saamaani palvelua kohtaan! Nifra sai 24h kipupiikin, jotta syöminen helpottuu näin operaation jälkeen ja myös viikon antibiottipiikin tulehdusriskien minimoimiseksi. Minulle suositeltiin vielä mukaan eläinten suun kautta annettavaa kipulääkettä ja varmuuden vuoksi sitäkin ostin kotiin, jotta on sitten mistä antaa jos hätä yllättää (tarkoitus siis soittaa ensin klinikalle aina kysyäkseni ohjeistusta tilanteeseen ennen kuin annan lääkettä, noitakaan kun ei turhaan kuulu eläimellekkään antaa). Muuta en tarvinnutkaan, kotihoitona mm. syömisen tarkkailu, minkä nyt muutenkin olisin tehnyt ja riittävä c-vitskun antaminen. Vielä lähtiessä minulle sanottiin, että omistajahan lemmikkinsä parhaiten tuntee, oli miulla aavistus aivan oikeassa. Onneksi päästiin jo tänään vastaanotolle!

 Nifra oli kotiinpäästyään yllättäen ensimmäisenä kerjäysjonossa kun jakelin kurkunsiivuja c-vitskulla varustettuna. Nyt hän varmisti syömisrauhansa tunkemalla mökkiin pää edellä. :)

Sitten Rapsun tutkimuksiin.. Tosiaan niitä vatsavaivoja turvotuksen muodossa Rapsulla on ollut, mutta marsun käytös on kuitenkin ollut aina normaalia, virkeää ja ruokahalu on pelittänyt. Nyt kuitenkin halusin hänetkin tutkituttaa samalla reissulla varmuuden vuoksi. Eläinlääkäri tutki Rapsun vatsan tunnustelemalla hyvin perusteellisesti ja tiettyä komiikkaa tilanteeseen toi se, että lääkäri on kotoisin Norjasta ja Suomen kieli ei ihan äidinkielen tasolla hänellä vielä ole hallussa, oikein hyvin kyllä puhuu ja ymmärtää suomea, mutta kirjoittaa potilaskertomukset englanniksi. Mikäs siinä, arvostan valtavaa ammattitaitoa ja asiakaspalveluhenkisyyttä, oli kotimaa mikä tahansa. :) Siis niihin tutkimuksiin.. Lääkäri useaan otteeseen Rapsua tunnustellessaan totesi erilaisissa lauseyhteyksissä sanan "LÄSKI", tutkimusten aikana tämä toistui ehkä 10 kertaa ja huvittavaa oli, että nämä vankalla äänellä lausutut "LÄSKI"-adjektiivit kuuluivat odotustilaan asti seinän toiselle puolelle, jossa kuskini oli odottamassa tyttöystävänsä kera. :D Lisäksi näin jälkeenpäin minua huvittaa äärimmäisesti se, että ensin Rapsua käänneltiin ja tunnusteltiin samalla kun sana "LÄSKI" tuli useasti ilmi ja lopuksi vielä Rapsun lämpö mitattiin, eli työnnettiin kuumemittari peräaukkoon. Rapsu tuijotti minua niinkuin ei koskaan antaisi moista kohtelua anteeksi ja väkisinkin taisi miua siinä tilanteessa naurattaa. Jälkikäteen vielä enemmän. :DD Koppaan takaisin päästessään hän tosin alkoi heti mutustaa paprikanpalaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. :D

Lääkäri sanoi, että harvoin tulee vastaan hänellä rehellisesti näin LÄSKEJÄ marsuja, mutta myös totesi, että hänen mielestään LÄSKI marsu on useimmiten terve marsu. Itsekin kyllä pidän marsuissa hieman massakkaammasta olemuksesta, Nifra taasen kuuluu aivan erikastiin sporttisuutensa kanssa. Rapsu tosiaan painaa "vain" 1066g, mutta rasva hänellä on kertynyt vatsanseudulle sen verran tehokkaasti, että tunnustellessa vaikuttaa LÄSKILTÄ. :D Kuitenkin Rapsu sai terveen paperit, ei edes laihdustusvinkkejä saatu mukaan (tämä on vitsi, ei ollut tarvettakaan), iho oli hieman kuiva ja C-vitskua pyydettiin lisäämään. Rasvapatti Rapsulla on myös niskassa/yläselässään ja jos se kovin kasvaa niin täytyy tyhjennyttää sitten. Lääkäri piti kyllä todennäköisenä, että kuvailuni perusteella Rapsun aiempaan vointiin liittyen on kyseessä ollut jokin ähkyntapainen, jota juurikin on ok hoitaa noilla menetelmillä mitä olin aiemminkin kotona käyttänyt. Sain ohjeet tulevaa varten jos masu menee taas pinkeäksi. Jos Rapsu olisi painanut enemmän, oltaisiin varmaankin saatu mukaan ne laihdutusvinkit. :D Sinänsä eläinten ylipaino ei ole naurun asia ollenkaan, se voi johtaa reiluissa määrin vakaviinkin terveysongelmiin, mutta Rapsun tapauksessa kyseessä ei ole kuitenkaan vakavanlaatuinen ylipaino, marsu on muuten virkeä ja terve. En kyllä soisi hänen lihovan tuosta enää yhtään jos minulta kysytään. Täällä kuitenkin eläimet syövät pääosin terveellisiä herkkuja, heinä on pääruokaa, pellettiä n. 1rkl/pv/marsu ja vihanneksia pari kertaa päivässä palasen verran, harvemmin hedelmiä.

Aiheeseen liittyen olen kirjoittanut alkuvuodesta tekstin lemmikkieläinten elintasosairauksista erityisesti ylipainoon keskittyen, sen voi käydä lukemassa TÄÄLTÄ.

Rapsusta olen aina tainnut sanoa, että "Ruokakupilla eka, ruokakupilla vika!", kulinaristimarsu kyseessä, samaistun. *sydän*

Rapsu kotiinpäästyään. Ei taida kovin pahoin olla traumatisoitunut. :D

Kävin tuossa alkuviikosta tosiaan reissussa haukkaamassa hieman happea äitini luona ja minua jokseenkin huvitti tämä erikoinen yläkerran vessan ovi. Monia mahdollisuuksia? :D



Teki ihan höpöä päästä vähän muihin maisemiin hetkeksi, vaikka kuikkupyllyjä tietenkin oli kauhea ikävä jatkuvasti. Onneksi eläinten luottohoitajani pistää usein kuvaterkkuja kotoa jos käy eläimiä huoltamassa. :)

"Mitään et mulle tuonut reissusta, ihan kökkö juttu!" T. syrkki Luna

Viimeaikoina olen ilokseni kuullut parin kasvattini kuulumisia ja toinen tämänvuotisista urospoikasista tammikuulta on juuri vaihtanut kotia. Alunperin se ihana nainen jolle Silkkipukuisen Herrasmiehen myin sairastui aika pahasti ja joutui valitettavasti luopumaan marsuistaan. Hän todella huomaavaisesti kysyi minulta josko ottaisin pojun takaisin, mutta hiukan tässä tilanpuutos vaivaa ja kaverikin olisi pitänyt pojalle keksiä (mikä olisi tarkoittanut jälleen marsumäärän kasvattamista), joten jäin vain taustajoukoiksi toivomaan Silkkikselle hyvää ja rakastavaa kotia. Kävi niinkin onnekkaasti, että herra pääsi pian uuteen kotiin, jossa on pari muutakin marsua ja omistaja käyttää marsujaan näyttelyissäkin! Silkkis tosiaan pomottavan luonteensa toimesta taitaa tarvita kaverikseen luovutusikäisen urospoikasen, jotta yhteiselo sujuisi parhaiten ja ilokseni uusi omistaja onkin silmäilemässä josko osuisi kiikariin sopiva yksilö. :)

 Tässä tuoreita kuvia tammikuussa syntyneestä Silkkipukuisesta Herrasmiehestä (e. Gaia i. Kauhis) *sydän*

Hän on rekisterikelpoinenkin ja uusi omistaja voi halutessaan murusen rekisteröidä. Näistä kuvista creditti Kaisa M:lle!

Toivotaan ettei nyt toviin tarvitse miun lähteä klinikkareissuille, tämä oli neljäs kerta 1,5kk sisään ja ihan tottapuhuen syö aikamoisen kolon lompakkoon moinen. Pakko kuitenkin hoidattaa asianmukaisesti jos jotain vaivaa tulee muruille, mutta toivon että meidän vaivakiintiö olisi täynnä nyt toistaiseksi. :)

-M

4 kommenttia:

  1. Nuo eläinlääkärireissut tuppaavat harmittavasti kasautumaan :(. Mutta hyvä että sait selvyyden ainakin Nifran tilanteelle!
    Voi läski-Rapsua :D! En uskalla ajatellakaan mitä sama lääkäri sanoisi mun Hupakosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä helpotti itseänikin kun sai käytettyä nuo kaksi lääkärissä. Kauhea jos noi hammaspiikitkin ois olleet kauemmin ni mitä vaan ois voinu käydä. :(

      Joo siis tämä "LÄSKI" oltiin ilmaistu kaikella rakkaudella ja lääkärillä ei tainnut olla vielä hanskassa, että suomen kielessä on myös ilmaukset kuten "tuhti" tai "ylipainoinen". :D Ja mainitsi vielä että marsun kuuluukin olla massakas, ei mekään laihiskehotuksia saatu. :D

      Jostain syystä mietin siun Hupakkoa juuri eilen!

      Poista

Heippa,

anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)

-M