tiistai 19. tammikuuta 2016

Vankikarkurin kanssa kotiin kynsistudiolta.

Heips!

Iloisempia uutisia tällä kertaa! Viimevuoden alussa (suunnilleen vuosi sitten) oli juttua Maailman Aidan kanssa, että Vankikarkuri-marsun olisin kotiuttanut. Siihen tuli kuitenkin miulle parit muuttujat matkaan ja jäikin suunnitelma jäihin. Noh, tänään sitten kävin Aidan huomassa uudistamassa käpäläni uuteen uskoon oli laukussani paluumatkalla muutakin kuin hyvä mieli uusista kynsistäni. Käsilaukussani oli pahvilaatikko, jossa kulki mukana Vankikarkuri! (Ei, en todella voi vastustaa tuon nimen käyttöä eri asiayhteyksissä huumorimielessä! :'D )


Tämä naaras on syntynyt 28.12.2014, eli on muutamaa viikkoa yli vuoden vanha. Rodultaan Abessiinialainen niinkuin Rapsu ja Yamsukin ja tietenkin Aidan kasvatti. Väriltään tämä murunen on tortti, eli tortoiseshell&white. Sukutaulua tuossa tutkin ja huomasin, että Vankikarkuri on Yamaha-Kaaharilleni sukua, koska Vankikarkurin isänemä on sama kuin Yamsun emä.

Karkuripylly! Ritarilla on vastaavasti valkoista pyllyssänsä ja se tekee karvapyllystä vielä söpömmän mielestäni. :'D Kyllä oli ihmetys kun aitaukseen pääsi. Ihanaa pulputusääntä jutteli menemään aitaukseen tutustuessaan eikä suuresta hätkähdellyt. *sydän* (tähän kuvaan Herra S. kommentoi seuraavaa: "Surullinen ruokakippo...Joku on protestina vääntänyt köntsät sinne" *nauran kippurassa*)

Leidit olivat aika chillisti. Ihmettelivät uuden tulokkaan hajua vain, muttei mitään kärhämää näkynyt kuitenkaan. Vankikarkuri tuntuu olevan ei-dominoivaa sorttia, jolloin sujahtaakin laumaan mukavemmin. Olin myös kehitellyt harhautukseksi freesit pyyhkeet aitaukseen ja tuoreen heinä- ja pellettitarjoilun. Gaia ei edes huomannut uutta tulokasta pellettikippoa kauhoessaan vaikka toinen tuli ihan kylkeen syömään. :D Kauhis taasen tietenkin oli hirveän onnessaan uudesta leidistä haaremissaan. Nenä kiinni tulokkaan pyllyssä mentiin tovin verran huristellen.

Ai miten niin harhautuspelletit kipoissa? :D Kuvasta uupuu Nefi ja Vankikarkuri.

Ja puhelinlaatuun...

Kohta täytyy miulta kieltää lailla luurin kuvanmuokkausohjelma. :D Sherlock Gaia jatkaa väsymätöntä työtään rikollisten kiinnisaamiseksi! (Kuinka ironista, että hänenkin seurakseen muutti Vankikarkuri..)

Tänään uudistuneet tassuni. Punaista, mustaa, kimalletta ja vihreitä silmiä! Kiitos Aidalle näistäkin. *sydän*

Sai kyllä marsuparka elämänsä kyydit kun tarvoin studiolta juna-asemalle kauhealla kiireellä ja ihan liikkumattomana ei pysty olalla keikkuvaa laukkua pitämään kun on liukasta ja hoppu. :D Myös huomaa hänen sukulaisuutensa Yamsuun (ultimaalinen kriisimarsu).. Tovin rauhallisuuden jälkeen Vankikarkuria noukin kotona kuljetuslootasta, oli hän niin tomera kuivikkeisiin kaivautuessaan, että hänen elonsa luonani alkoi silmätipoilla ja roskien kaivuulla silmistä. :D Yamsun toinen päivä luonani sisälsi täysillä aitausta päin juoksemisen ja jumiinjäämisen. Palosireeninä huutaen kaikenaikaa. :D

Joku vihaisen näköinen eukko juna-asemalla myhäili itsekseen kun käsilaukussa kulki mukana marsu. :D

Pahviloota :D

Vankikarkuri kasvattajansa Aidan kera. *sydän*

Herra S:n kanssa keitettiin kahvit kun laitettiin Vankikarkuri tuonne aitaukseen ja istuttiin vieressä seuraamassa aitauksen tapahtumia kahvia hörppien, Aika monet naurut saatiin kuikkupyllyjen toilailuista, mutta vältyttiin kahvin hengitysteitse elimistöstä poistumiselta sentään (tosin miun aamun eka kahvihörpsy päätyi puoliksi leukaa pitkin valumaan, joten olkoon tasapaino nyt elämässä). :D

-M

2 kommenttia:

  1. Eikä, kuinka ihanaa! Onnea Vankikarkurista! <3 Hän on kyllä sievä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 oli hassua taas kurkkua viipaloidessa c-vitskutarjoilua varten laskea kahteentoista, eikä vain yhteentoista. Ja meni myös tovi että ymmärsin ettei ole enää kuin yksi syrkki herkkuja syömässä.. ajat muuttuvat. :)

      Poista

Heippa,

anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)

-M