Uusi eläinhuone!

Heipä hei!

Nyt oli vihdoin aika myös uuden eläinhuoneen esittelylle. Ollaan täällä jo asuttu pari viikkoa ja itse muuttoprosessi vei viitisen päivää kun kaksi asuntoa muutettiin ja loppusiivottiin Herra S:n kanssa kaksistaan (onneksi saatiin lähipiiristä apua tunniksi sen verran, että Herra S ja apukädet kantoivat painavimman pöydän ja apukädet asensivat pyykinpesukoneen uuteen asuntoon). Oltiin tämän muuttoviikon jälkeen melkoisen uuvuksissa ja nyt ollaan flunssaisiakin kumpikin. Sen rulianssin stressi vei totisesti mehut, niinkuin moisella touhulla yleensä on tapana. Olen muuttanut elämäni aikana varmaankin kymmenen kertaa, mutta tämä oli ensimmäinen oma muuttoni eläinten kanssa. Kerran olen marsuja ollut aiemmin muuttamassa kun olin talkoolaisena Maailman Marsulan muutossa puolisentoista (?) vuotta sitten. Tiesin jo ennalta siis, että luovia ratkaisuja joutuu varmasti tekemään tämän köörin kanssa (12 marsua, 3 gerbiiliä, 4 hamsteria, hiiri ja kani). Ihan ensalkuun hoksasin, ettei miulla ole tarpeeksi ns. "virallisia" eläintenkuljetuskoppeja, joten suurin osa marsuista matkusti isoissa koreissa, jotka olin peittänyt pyyhkeillä tms. Pienet kuljetusboksit myös loppuivat kesken pikkujyrsijöitä ajatellessa ja pappahamsteri Stuart joutui muuttamaan keltaisessa ämpärissä! :D Taisi olla Margadash Ilomielenkin muutto kannellisessa omassa ämpärissään, mutta Stuartille ei kantta löytynyt niin hän kulki sylissäni pirtsakassa keltaisessa ämpärissä tuon huiman noin kilometrin matkan. Kerrankin kiittelin sitä, kun kaappeihin oli kertynyt ties mitä isoja koreja ja useampi ämpäri! Mahtoi uudet naapurit ihmetellä kun kannettiin ties mitä korillisia kuikkupyllyjä tänne.. :'D

Eniten haastetta tuotti lasiterrarioiden, marsunhäkkien ja kanin aitauksen siirto. Kanin aitauksen kanssa tuli vielä kauhea kiire kun vuokrapakettiautosta oli menossa vuokra-aika umpeen ja aitaus piti vielä moisella vempeleellä kuljettaa. Siinä sitten hätäpäissäni purin aitausta juuri sen verran, että sen sai jotenkuten taiteltua pakun kyytiin mahtuvaksi ja uudella partsilla olikin aikamoinen savotta suoristella ja koota uudestaan kuljetuksessa rähjääntynyt hökötys. :D Tästä kanin aitauksesta teen oman postauksensa tämän postauksen perään.

Vielä vaiheessa, gerbiilipoikien terrario vielä oli vanhalla asunnolla ensimmäisen yön yli kun ei ehditty sitä ensimmäisenä muuttopäivänä kaappaamaan mukaan. Oli kyllä paikat kipeänä kun 13h oltiin ekana päivänä revitty kamaa ympäriinsä.. :D

Olin tehnyt kaaviot ja kaikki jo ennalta, että miten asettelen eläinten asumukset eläinhuoneeseen. En vain  ollut huomioinut kuinka leveä ovi oli, ja se söi tästä marsujen aitauksesta pari palaa pois.

Minusta kiva juttu oli tämä kun keksin laittaa terrat kerrostaloksi, tuosta kirjahyllyhässäkästä kun saa hyllyt pois ja pikkuterrat mahtuvat sinne notkumaan. Alla Margadash Ilomieli, keskellä kesyhiiri Kuvernööri Kolossaali-Kastanja ja ylimpänä gerbunaaras Rhea (jolle on kamuja tulossa vielä tässä kuussa!). Rhealla tässä näyttää olevan hirmuvähän kuiviketta, mutta tällä hetkellä hyvä kun muru ei huku silppuamista odottaviin pahveihinkin, ei ole tyhjää täynnä terra enää. :D Miun vanha pyykkikori pääsi marsupyykkejä pitelemään.

Ensimmäisen aamun kurkut! Tärkeä merkkipaalu. :D Marsumuruja kyllä jännitti jokseenkin uuden paikan äänet ja hajut, mutta ensimmäisen vuorokauden jälkeen tuttuun tyyliin huudeltiin jo vihannestarjoilujen perään. Laumassa on voimaa, marsut tottuvat usein uusiin asioihin paljon nopeammin ja "kivuttomammin" lajitoverin seurassa. 

Näkymä ovelta. Saatiin tuotua gerbupoikien terrakin tuonne marsunhäkkien alle, Tuolla oikealla alakulmassa on Lunan vanha terrario tällä hetkellä vain pahveja säilömässä, mutta sille on tulossa käyttöä kun Rhea-muru saa kaverinsa ja lauma muuttaa sitten tuonne isoon terraan. Pahviterran päällä tosiaan on Stuartin häkki ja sen päällä vielä campbellisiskosten duna. Söpö pallolamppukin saatiin. :)

Tuon vasemmalla näkyvän oven toisella puolen on pitkien kaappien rivistö, johon onnesta soikeana sain laitettua kaikki eläinten tarvikkeet ja tekstiilit! Meillä kun on omille vaatteille ja liinavaatteille käytössä tilava vaatehuone, niin tämä eläinhuone totisesti on pyhitetty eläimille. Parvekkeella tietenkin säilön useampaa heinä- ja kuivikepaalia, mutta pienempiä määriä mahtuu mukavasti esim aitauksen alle jemmaan siististi.

Verho on ikkunan edessä. Ihanan valoisaa kun on vaaleat pinnat huoneissa ja isohkot ikkunat luonnonvaloa tuomassa. :) Ikkunoiden pesu meillä on vuorossa kyllä vielä kun ilmat lämpiävät ensin.

Ovelta taas näkymää. Ihana tuo Nifra-taulu, minkä äiti teetti miulle joululahjaksi. Sopii kuin nenä päähän tuonne seinälle  ja siellä oli sille jo ripustusuloke valmiina. *sydän*

Pojat tuumivat josko olisi herkkuaika! Dodimies on aina sitä mieltä, että herkkuja voisi syödä. Ainiin tosiaan parturoitiin Dodi ja Melchior noin kuukausi sitten, Melchiorista tuli söpö pikkulammas, mutta Dodin lookki oli karumpi (hiukan oli kovia kokeneen näköinen, onneksi nyt karva jo tasoittunut :'D ). Ei minusta taida parturi-kampaajaa tulla.. :'D

"Herkkui? Oisko? Ees vähän?" T. Nefi ja Nifra

Pyykkiä riittää marsujen aitauksen tiimoilta. Onneksi pyykinpesu on yksi minun lempiaskareista. Itseasiassa siinä määrinkin, että Herra S tuumi miun voivan vähentääkin sitä kun pesukone yksikin päivä taisi kolmet setit huudella menemään. :D Leenille kiitos superhyvästä vinkistä hevosten varusteiden pesupussin suhteen!

Käytiin Ikeassa hakemassa ruokapöytä ja samalla miulle tarrautui mukaan myös tämä lasten jakkara, josta olen jo pitkään lukenut marsublogeista. Siitä tuli heti hitti aitauksessa, varsinkin jos sen päälle laittoi pyyhkeen ja alla pystyi seikkailemaan. :D

Ritarin pylly ja mutusteleva Gaia.

Tuumin tässä mihin suuntaan aitausta laajennan, ylös vai teenkö lisäpalan huoneen keskustaa päin. Katsoo millainen inspis yllättää.

Kiva tämä läpinäkyvä sängynaluslaatikko heinäpisteenä kun näkyy kyljistä läpi möyrivät marsut. :D

Ollaan kyllä mainiosti viihdytty täällä ja enää puuttuu pari sisustuksellista juttua niin alkaisi olla kämppä kasassa muualtakin kuin eläinten tiimoilta. Erityisesti miua ilostuttaa kuinka Herra S pitää miun marsuista kovasti, tällä viikolla eräs ilta harjoiteltiin marsujen pyydystämistä aitauksesta (jos vaikka tulisi hätätilanne ja minä en olisi paikalla niin täytyy uroonkin osata marsunkaappaus) ja perjantaina pestiin Gaia ja Kauhis. Se oli hassua tiimityötä ja lopuksi tovi istuskeltiin sohvalla töllön äärellä marsut kuivattelemassa syleissä. :D Kumpikin on tuntunut yleisesti siivoavan saman verran ja omataan samanlaiset lempivärit ja visiot kivasta sisustuksesta niin aika kivuttomasti kyllä mennyt. Voihan hymyilevä elämä sentään. :)

-M

P.S Mietin paristi josko mainitsen ollenkaan, mutta menköön. Lauantaina oltiin yhden miun isovanhempani hautajaisissa ja muistotilaisuudessa ja se sai minut pohtimaan monenlaisia asioita. Esimerkiksi tämä keskuudestamme poistunut henkilö piti aikanaan omaa pientä luomumaatilaansa ja oli aina äärimmäisen eläinrakas. Lapsena käytiin veljeni kanssa telttailemassa siellä maatilan pihalla ja oli hirmuisen jännittävää kun vaikka lammas tuli keskellä yötä mutustamaan teltan kulmaa. Myös kaksi muuta keskuudestamme poistunutta isovanhempaani ovat olleet ääääärimmäisen eläinrakkaita, mahtaakohan olla periytynyt ominaisuus vai opittu malli tämä. Sitä tuumin myös, että jos nämä matkaansa jatkamaan lähteneet isovanhemmat kurkkivat joskus miten minulla menee, luulisin heidän myhäilevän ihan tyytyväisenä tälle minun marsuilullekin. Aina kun olen minäkin vaahtosammuttimen kokoisesta lähtien ollut koiriakin halailemassa.. :)

P.P.S Kiitos kaikille muuten tsempistä, silmäpotilas-Efeldonin silmä on jo ollut useamman päivän kirkas ja oireeton!  Ihanaa, että hän voi taas hyvin. *sydän*