perjantai 3. marraskuuta 2017

Kynsienleikkuupäivien kuvia ja peruukkipoikien kuulumisia

Heips!

Nyt kun sain surullisimmat uutiset postattua tuossa aiemmassa postauksessa voin keskittyä muihin kuulumisiin ja kuviin, joita on tässä muutaman kuukauden aikana kertynyt plakkariin.

Tässä kynsienleikkuuräpsyjä.

Gaia


Kauhis

Nefi


Nifra

Rapsu

Rapsun kaihisilmä. Molemmissa silmissä on kaihia, tuossa vasemmassa se näkyy paljon selvemmin. Näkö hänellä alkaa olla aika huono, mutta silti on säilyttänyt johtoasemansa laumahierarkiassa. :)


Tirppa. Selvästi kriisi meneillään. :D

Monia taitaa hieman naurattaakkin, mutta kuvassa näkyy yksi tärkeimmistä varusteistani kun Dodin kynsiä nykyään tahtoo leikata. Paras 2,5e ostos ikinä! Tuollaiset paksumateriaaliset työhanskat, joita Dodin kanssa käytän väärinpäin suojaamassa kämmenselkää ja sormien yläosaa. Dodi viimeisen vuoden ajan on ottanut asiakseen ihan tosissaan purra jos kynsienleikkuuta pitäisi tehdä. Olen yrittänyt tutkia jos kyse olisi vaikkapa kipuilusta, tietyt asennot toisivat hänelle kipua vaikkapa, mutta kertakaikkiaan mitään muuta syytä tälle käytökselle en ole saanut selville kuin hänen kärsimättömyytensä toimenpidettä kohtaan. :D Koskaan en ole hänellä leikannut vahingossa suoneenkaan. Sylissä on ihan nätisti ihmistä purematta, mitä nyt voi tekstiilejä yrittää syödä, mutta jos tassusta ottaa kiinni kynsienleikkuuaikeissa tulee hampaasta ja se ei lopu ennen kuin prosessi loppuu. Olen tarvinnut Herra S:n apua Dodin manipedin parissa, hän on pitänyt Dodia sylissä paksuilla hanskoilla ja minä olen leikannut. Nyt kuitenkin kun yhdistin noiden uusien hanskojen lisäksi vanhan paksuhkon työtakkini olen aika pitkälti voittamaton ja voin keskittyä Dodin manipediin vaikka toinen yrittäisikin purra mihin vain ylettyy. Dodista on iän myötä tullut hirveän kärsimätön, hän ei lainkaan suvaitse sitäkään jos tuon vain Nifralle herkkuja eläinhuoneessa, Dodi alkaa tuolloin huutelemaan ja jyrsimään kalteria vaikka kuinka pitkäksi aikaa kunnes saa jotain herkkua itsekin tai sitten lakkaa kerjäämästä jonkun 10 min päästä kun olen jo lähtenyt eläinhuoneesta. Nykyisin meillä on mantrana täällä "Dodi hermostuu" kun alkaa huhuilu kuulua josko tulisi tarjoilua. TAAS. :D

Melchior oli aina haasteellisin kynsienleikkuutapaus, mutta nykyään hän on varsin nallekarhu Dodiin verrattuna! :'D Näillä pojilla tulee joulukuussa 4-vuotta mittariin. Olen hiustrimmerillä surautellut heidän tukkansa lyhyemmiksi aina silloin tällöin, Melchioria erityisesti ärsyttää jos pitkät kiharat jäävät kiinni mökin oviaukon seinämiin hänen kulkiessa siitä. Melchiorista tulee aina söpön pienen lampaan näköinen kun hänen karvansa lyhennän, Dodia onkin haasteellisempi saada siistinnäköiseksi. Reppana on näyttänyt siltä kuin parturi olisi ollut kovassa humalassa hiustrimmeri kädessä. :D

Melchiorilla iän myötä on viimekuukausina tullut sellainen ongelma, että hänellä menee purua tai muuta häkin pohjalla olevaa pientä roskaa sukuelimeen. Ei siis ns. "kakkakanjoniin" kivesten väliin vaan sinne tuubiosuuteen. Olen joutunut tuon myötä fiksailemaan heille pohjamatskuja, ensin laitoin Toa Lätt-paperipuristetta purukerroksen päälle, mutta se on hirmupahan hajuista kastuessaan. Tällä hetkellä on käytössä purukerros, jonka päällä on taputeltuna mahdollisimman tiiviisti syysheinää, kerran taisi vain pieni roska mennä tuubiin. Uskoisin, että hänellä tuo nahkainen tuubiosuus on iän myötä löystynyt ja kun vaikka oikein autuaasti pissaa ja varsinainen sukuelin tulee sieltä tuubista esiin se takaisin mennessään vetää mukanaan roskaa. Kurjaa hommaa marsullekin kun roskia kaivelen pois, mutta on kyllä niin tyytyväinen kun saan hänelle taas mukavan olon. Ja siis ennen kuin kukaan kysyy, en voi käyttää tekstiilejä näillä pojilla, koska Dodi söisi ne _kaikki_. :D En tiedä mikä ihme siinä on kun Dodi näkee tekstiilin hän heti tarraa siihen hampaillaan ja yrittää syödä sen. Tämä käytös on tullut viimeisen vuoden sisään. Ei enää voi pitää aitauksessakaan lattialla erilaisten tekstiilien kera virikettä saamassa vaan täytyy taktikoida.

Nykyisin näillä muruilla on tuplahäkki ja he ovat pitäneet kovasti tästä tilavasta tilanteesta. Melchiorkin asian huomatessaan yhden päivän aikana onnellisesti vaihtoi nukkumapaikkaansa monta kertaa häkin päästä päähän aina eri mökkiin. *sydän*

-M

2 kommenttia:

  1. On marsuillasi tempperamenttia, mitä tulee kynsienleikkuuseen. :D
    Omilla naarasmarsuillani aikoinaan tuppasi menemään myös joskus purupalanen sukuelimiin ja silloin tarvitsi ihan pinsetit apuun, että palasen sai pois. Mahtaa olla epämukavan tuntuista marsulla. Ja siinä on homma, jota ei tule ajatelleeksi marsuja hankkiessaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan ei välttämättä tule tuommoisia hommia ajatelleeksikaan kun marsuja hommaa! :D Nifralla (naaras) oli kerran mennyt pari-kolme vuotta sitten palanen Mörtti-Röpöä sukuelimeen ja Yamsulla (myös naaras) oli vuosi-kaksi sitten heinänkorsi tökännyt vastaavaan paikkaan ja reppanaa seurasi heinänkorsi kunnes huomasin ja otin pois. :D Toki heinänkorsi olisi itsekseenkin lähtenyt, mutta mukavinhan se on heti auttaa jos toinen on ahdingossa (ja ääntelee sen mukaan *köhYamsupalosireeniköh*).

      Poista

Heippa,

anonyyminä kommentoimisen suuresta suosiosta huolimatta pyydän sinua kuittaamaan kommenttisi tunnistettavalla nimellä tai nimimerkillä, kiitos! :)

-M