Heippa!
Kuvia on taas jokunen tsiljoona kertynyt blogiin tyrkättäviksi.
Ensin hamstereita:
Hoitohamsu Ludde lötkähti intensiivisen fillarointisession jälkeen ottamaan hieman lepoa ennen kuin jatkoi taas. :D
Nukkuva Ludde
Kurkistava Ludde (psst, omistajallaan on umpinainen juoksari kyllä ostoslistalla jo). Tänään Ludde lähti taas kotiin, oli mukavaa viikon ajan hänen menoaan ihmetelläkkin. :)
Stuartillakin vaihtui häkin sisustus, otin välitason pois kun herra on jo iäkkäänpuoleinen. Kylläpä aika vierähtääkin, kun siitä on jo 1v 3kk kun Stu tuli ensimmäisenä hamsterinani eloani ilostuttamaan. Hän täyttää nyt tulevana lokakuuna 2v.
Lunan fillarin pistin ihmeteltäväksi, tytön tuoksu sai tämän epäliikunnallisenkin yksilön hetkeksi fillaroimaan villisti! :D
Gerbiileihin:
Vaihtoin Rhealle ja Nyksille kuivikkeet, siinä riittikin ihmeteltävää heillä toviksi. Purun alla on pahvilaatikoita, rullia ja vaikka mitä tunnelimaista.
Nukuttiin kasassa.
Poikien terra kuivikkeiden vaihdon jälkeen. Eivät olleet kauhean kuvauksellisella tuulella.
Pojilla on myös purujen alla pajusiltaa, rullaa ja muuta jännää.
Purusta puheenollen:
Tässä näkyy olkipellettiä ja Hirnupurua. Olen aivan in love tuohon Hirnuun, todella pölytöntä ja kuohkeaa purua! *sydän*
Lopulta tuo olkipellettikerros peittyi purusta. Mutta voi jummi kuinka ihanaa tuo puru!
Siivouksen jälkeen tyttöjen aitaus. Eläköitin hamstereiden vanhan dunan ja tajusin, että TADAA, se on juuri 70cm pitkä, eli juuri oikeanmittainen purulaatikoksi tuohon heinäpisteeseen!
Nuo paperiset biojätepussit ovat edelleenkin kovaa valuuttaa tässä taloudessa, gerbiilitkin rakastavat niiden silppuamista ja erityisesti marsuista tyttölauma tykkää eliminoida niitä. :D
Nefi maailmaa lähdössä valloittamaan.
Rapsu on mukavuudenhaluinen marsu! (Tai arvonsa tunteva..)
Dodimies "the Peruukki" kun olivat omassa aitauksessaan Melchiorin kanssa tovi sitten.
Nyt siellä lattia-aitauksessa ovat Katkis ja Efeldon.
Iri-neiti ihmettelee siivouksen jälkeen paikalle putkahtanutta heinäkasaa.
Iri viime perjantaina kun äitini ystävällisellä avustuksella sain Irin hampaan leikattua taas. Kuvassa menossa uuden tuntuman maistelu. Nykyisin tuo hampaanleikkuu sujuu jo tuossa tuokiossa, menisikö siihen edes 15 sekuntia vaikka joutuisikin pari kertaa nappaisemaan palan pois. Vielä vähän kynsiviilaa hampaalle pyöristystä tuomaan. Kynsiviilan olen kuluttanut pehmeäksi toiselta puolen, joten se ei hierrä yläikeniin Irillä kun alhaalla olevaa hammasta tasoitan.
Sitten omiin päänkarvoitusproggigsiin liittyen:
Vihdoin palasin takaisin punaiseen ja jummi, kuinka onkaan kodikas olo. Klipsipidennyksetkin löytyi jo kaapista valmiiksi samaa sävyä hiustenvärini kanssa. :) Tänävuonna siis kuontaloni ehti olla blondi, vihreä, sinivihreä, kirkuva pinkki ja nyt tämä punainen..
-M
P.S !! Gaia sai tänään Oulussa 2 valtavaa muksua, 131 ja 139g! Kumpaakin sukupuolta tuli ja kaikki voivat mainiosti. Kuvasta ja Gaian erinomaisesta hoidosta kiitos Lea Rahtu-Korpelalle. *sydän*
On se punanen vaan se aina paras ja kodikkain, oon itte todennut moneen otteeseen saman. :D Taidan olla ikuinen punapää.. Voi että, ihania pikkusia noi Gaian lapsukaiset, muuttaako sulle jompi kumpi niistä? Ja Iri on edelleen ihan mun suosikki, erityismarsu. Enkä voinut olla nauramatta tolle Rapsun kuvalle, todellakin oman arvonsa tunteva tyyppi! Jotenkin musta tuntuu että nää sun marsut ois pienempiä kun nuo meillä hoidossa olevat, tai enemmänkin siis musta tuntuu että ne on semmosia aivan jättimäisiä järkäleitä! Pitäis ehkä punnita mitä ne painaa... Ihanat kuvat Stuartista myös, se on sitten kuukauden vanhempi kun meidän Ninni jonka 2v synttärit koittaa ensi marraskuussa. :)
VastaaPoistaJuu miekin ennen tuota "kokeilukautta" olin tosiaan punapää abouttiarallaa 8 vuotta. On tää vain parhain. :) Gaian poikasista tyttö jää tod.näk. Lealle kasvatuslinjoihin ja uros taitaa siellä Oulun suunnilla etsiä sitten hyvän kodin luovutusikäisenä, tai en tiedä jos Lea kasvattajakollegansa kanssa sattuisivatkin urokseen tykästymään ja pitävät hänet. Suunnitelmissa on miulle kyllä nuori urosmarsu, mutta se tulisi toivon mukaan curlyprojektista, katsotaan syntyykö sopivaa. :) Kauhikselle siis kaveriksi.
PoistaIri on kyllä niin ihana neiti. Osaa todellakin aina vaatia herkkuja ja sylittelyssäkin toisinaan aivan mahdottoman vilkas. :) <3 Rapsulle juuri nauroin aamullakin, että neiti oli parkkeerannut itsensä ruokakipon ääreen makuulleen ja söi sillai muiden seisoessa ja syödessä. :D Rankkaa olla marsu.
Kilon huitteilla miulla kaikki paitsi Iri pyörii, painavin taitaa olla Dodi-peruukki, 1250g korvilla ja kevyin Iri 650-700g.
Stu lähettää terveisiä Ninnille <3
Rapsu tuossa pinkissä donitsissa, voi suloisuus <3
VastaaPoista-MerjaK
Hihi, Rapsu on kovisrouva <3
Poista