Hieman kuvia ja Freijankin kuulumisia

Heip!

Vinkkinä lukijoille, että tuoreimmat uutiset saa MARSUMAYHEMin kommelluksista lukea MM:n Facebooksivulta. Vaikka täällä blogin puolella olisi hiljaista, niin siellä saattaa olla parikin päivitystä. :)

 Tässä ukkosmyrskyisen aamun aitauskuvaa, marsuja ei myräkkä haitannut. Se tunne muuten, kun Toa Lätt on lopussa! Tämän tragedian huomaa tuosta juomapullojen alusastiasta, onneksi tänään on tulossa oven taa Lemmikkiexpressiltä tilattu uusi säkki tuota paperikuiviketta. :) Kolmisen kuukautta on meillä näköjään yhden ison Toa Lätt-säkin käyttöikä kun laitan sitä vain tuohon juomapullojen alle aitauksessa.

 Syöntipoliittisia marsuasioita.

 Moni ehkä muistaa useasti aiemmin mainitsemani nykyisin entisen naapurini, sen ihanan naisen. (Tässä voi hämätä, että Herra S:hän oli myös naapurini ennen.. :D ) Emme muuttaneet alkuvuodesta kauas vanhasta asuintalostamme niin oli oven taa ilmestynyt tässä eräs päivä nämä kassit tämän entisen naapurini toimesta! Aivan ihanaa saada gerbiileille tekemistä ja kanillekin teen jäyniä jemmailemalla pelletit välillä rullan sisään. Mukana oli myös polttoainetta gerbiilien emännälle, jotta tämäkin töyhtöpää jaksaa sudittaa kovemmalla tarmolla. :)

Ritarillakaan ei ole käsitystä kuka papanat tekaisi tuohon kuvaan mukaan. Nää on näitä elon mystisiä asioita. :D

Lisäksi oli eksotiikkaa tuossa yksi päivä kun Herra S tahtoi harjoitella kanin käsittelyä (heillä kun on hyvin erikoinen viha-rakkaus-suhde :D ) ja siinä sitten hän saikin Kuningatar Freijan pyydystää syliin ja laittaa sellaiseen asentoon, että sain kynnet rouvalta leikattua. Siinä on niin hirmusti eroa käsitteleekö kilon marsua vai n. 3kg kania (unohdettiin punnita Freija, harmi), kanilla kun vielä takavartalo on niin hurjan vahva. Muistan itsekin ekan kerran kun leikkasin Freijan kynnet ja se oli aika jännittävä tunne juuri tämän erilaisuuden vuoksi kun marsuihin verrataan. Itse olen suosinut ristiriitaista kannatusta saanutta kanin hellävaraista kääntämistä kynsienleikkuuta varten, koska haluan nähdä kunnolla mitä teen ja se varmasti kanillekin on mukavempaa kun en leikkaa suoneen vahingossa. Toimenpide ei kauaa kestä ja sitten taasen pitkäkorva on vapaa hepuloimaan ympäri meidän huge-äässiä parveketta. :D

"Loukkaatte koskemattomuuttani, ihmisorjani!! Tuomionkellot soivat teille ihan just." Kynsienleikkuu vielä kesken.

Freija on kyllä hauska tyyppi. Juttelin hiljattain ihanan Kiiran kanssa, jonka kanssa hihiteltiin tuota Freijan persoonallisuutta. F on hyvin napakka ja itsepäinen yksilö, jos tilanne ei miellytä niin hammasta annetaan ihmiselle (hanskat kädessä pitäjällä kuvassa :D ) ja mieli saattaa vieläpä muuttua kesken toimenpiteen. Ensin ollaan ihan ok ja suvaitaan ihmisen silittävä käsi, mutta seuraavassa hetkessä jo napataankin hampailla kiinni. Hän tuntee oman arvonsa ja vaalii koskemattomuuttaan. Tällä kertaa hän murjotti sen normaaliksi muodostuneen puoli tuntia kynsienleikkuun jälkeen ennen kuin tohti mielenosoitukselliseti syödä lahjusporkkananpalansa. :D

"Ja sitten murjotin. Koska huvitti." :D Hieman vanhempi kuva.

Oli kyllä hassua kuinka kerran miulla kävi ystävä kylässä pitkän ja hulmuavan hameensa kanssa. Freija ei varmaankaan ollut koskaan nähnyt sellaista hametta ja ihmetteli sitä aivan kysymysmerkkinä varmaan viisi minuuttia kanssamme keittiössä palloillessaan! Hän varmaankin mietti onko siellä alla ihmisen jalat vai onkohan kyse ulkoavaruuden asioista. :'D Sitäkin olen hihitellyt itsekseni, että kun Freija on niin suuri persoona niin pysyy totisesti kanikuume aisoissa vaikka kuinka näkisi söpöjä poikaskuvia ties mistä unelmakanipalleroista. Kävin tuossa hiljattain parin päivän reissussa äidin luona Herra S:n sillä aikaa eläimiä jäädessä hoitamaan ja kuulin yksi ilta kuulumisia, että Freija oli juksannut isäntää ja ninjannut tiensä keittiön pöydän alle avoimesta parvekkeen ovesta sillä välin kun Herra S vaihtoi F:n vesipulloon vettä. Herra S palasi freessi vesipullo kädessä parvekkeelle ja ihmetteli ettei kania näy missään ja sieltä sitten keittiön pöydän alta saikin Freijaa pyllistellä pois. :D

Hieman vanhempi Freija the Pölynimurikauppias -kuva :D

Lisäksi olemme olleet Kiiran kanssa aina samaa mieltä siitä, että Freija ei luonteensa puolesta seuraa vain yksinkertaisesti kaipaa. Hänellehän yritettiin aiemmassa kodissa asianmukaisten totutusten kautta montaa eri kanikaveria, mutta kukaan ei kelvannut paitsi oma poikanen (Freija on saanut yhden poikueen edellisellä omistajallaan) kunnes sekin jouduttiin erottamaan eri sukupuolen takia ennen sukukypsyyttä. Ihmisseuraa hän kestää ehkä viitisen minuuttia kerrallaan kunnes kyllästyy ja lähtee lätkimään tilanteesta. Erakkoluonne. Utelias ja ahne, mutta omaa rauhaansa rakastava. Tulee kyllä hyvä mieli aina kun näkee kuinka tämä töpöhäntä saa illansuussa hepulikohtauksia ja pomppii minkä jaloistaan pääsee. Ihan hyvät oltavat taitaa olla hänellä. :)

-M