UUSI TULOKAS; Margadash Ilomieli!

Heheeeei! Jopas oli päivä! Aamusta menin lahjoittamaan ylimääräisiä lankojani noin 10kg paikalliselle työllistämiskeskukselle (ja osan kuulemma nuorisotyölle) ja sieltä sitten lompsin eläintarvikeliike Punaiseen Palloon, sinne Keravan toimipisteeseen. Ja tuota noin. Hups? :D

 Kantoboksista siirsin herran uuteen kotiin wcrullan sisällä, epäilin että voisi olla liian suuri slaagi pienelle jos tahmatassuillani olisin hänet kauhonut laatikosta. :D

Hän on kiinankääpiöhamsteriuros, syntynyt 25.4.2014 -eli noin 8kk ikäinen jo.

 Bloggerilla on nyt joku fetissi käännellä miun kuvia miten lystää, mutta eiköhän tästäkin selvän saa! Hommasin siis juoksupyörän, uuden pajusillan, puisen mökin ja sapuskaa. Tosin se sapuska on nyt vielä pakkasessa varmuuden vuoksi vuorokauden niin tällä herralla on 1vrk ajan tuota normihamsuruokaa, tosin semiterveellistä sellaista. Kiehtovaa tehdä uusi aluevaltaus; diabetekseen taipuvaisten kääpiöhamstereiden ruokavalio!

 Juoksupyörästä tuli heti hänen parhain kaverinsa! Tunnin verran veti herra rundia ja sitten alkoi purussa mylläys.

Näyttää tämä herra oikein tyytyväiseltä uuteen kotiinsa, vipeltää menemään minkä kerkiää! :)

Nimesin hänet siis vaatimattomasti Margadash Ilomieleksi, nimi tuli päähäni kantaessani pientä pahvilaatikkoa kotiin. Laatikkoa, jossa oli ensimmäinen kääpiöhamsuni ikuna. *sydän*

Olen itseasiassa kiinaria pohtinut "sillä silmällä" jo ainakin 2kk ja olen fanittanut kovasti Odinia ihanan Iineksen blogista Tuota pahvilaatikkoa ei ollut täällä aikaisemmin. Kieltämättä söpöysaspektilla oli kovasti tekemistä lemmikinvalinnan suhteen, mutta myöskin mahdollisuudella ja uudenoppimishalulla. Tovin tämä ihana herra ehti olemaan eläinkaupalla kun ei ilmeisesti asiakkaat olleet fanittaneet kiinareita niinkuin roboja tai talvikoita, syyrialaisista puhumattakaan. :D Itse tiedän millaisissa oloissa tämä söppänä on elänyt Pallossa ja tyytyväinen olen, kun hamsteria ollaan ehditty käsittelemäänkin. :) Iinekseltä on ollut todella ihastuttavaa kuulla kuinka Odin tarrautuu hänen sormiinsa ja on oikea ripustautuja. Ehkä jonain päivänä kärsivällisen tutusmisen jälkeen Margadash Ilomieli tykkäisi tehdä samaa, ei sitä tiedä. Mutta jösses kuinka ilostuin kun herra iloisena vipelsi menemään uudessa kodissaan! *sydän*


Hauska muuten, että olen AINA tiennyt että onnellisimmillani olisin eläintarhan keskellä, olen aina ollut sitä mieltä vaikkei minulla ole omia lemmikkejä ollut kuin vasta reilun vuoden. Nyt alkaa olla kyllä olkkarin seinät vastassa, enempää ei ainakaan terrarioita tänne enää mahdu. Piste. :D Tuntuu vaan TODELLA kotoisalta olohuoneessa tämän kaiken sudituksen ja vipellyksen keskellä.

-M