Heippa!
Tänään oli aivan huippumahtava päivä. Vaikka unet olivat mitä olivat, niin paljon myönteisiä asioita on ilmassa. Esimerkiksi nyt tuntuu kodilta, kun sain mahtisudittajat taas residenssiin! Olin siis kyseisiä tyttöjä tuijotellut "sillä silmällä" lempieläinkaupassani Punaisessa Pallossa käydessäni jo 3-4vk (ostan sieltä marsuilleni purut ja heinät ja aina saan erittäin hyvää palvelua!), ei siis tullut heillekkään siellä yllätyksenä, että miulle päätyivät. :D Hyvän kodin saivatkin ja paljon ihailua ja rakkautta, mikäs heidän ollessa! *sydän*
Hullu teippaajanainen taas ollut liikenteessä kun tuon boksin kera gerbiilit kuljetin kävellen kaupungin toisesta päästä kotiin, en tosiaan ottanut mitään riskejä.. :D :D
Aika paljolti terran sisustukseen olen käyttänyt pahvilootia, vanhan kahvimukin, rullia ja tietenkin purua, tänään miun piti vielä ostaa heille juomapullo, tuo päärynämökki (joka muuten on kovaa matskua, ei mitään pehmeää muovia), ruokakuppi ja hieman ruokaa. Stuartilla on iso omenamökki niin oli miun aivan pakko tarrata näiden tapauksessa tuohon päärynään. :D
Tutustumista uuteen kotiin!
Tytöt ovat väreiltään muuten mustia, mutta rintakehässä on valkoiset piirrot ja heillä on etutassuissa hieman valkoista. Tällä hetkellä tunnistan heidät niistä rintakehän piirroista, toisella se on leveämpi. Nimetkin keksin jo näille 14.2.14 syntyneille siskoksille: Nyks ja Rhea (leveämpi piirto)! Nimet ovat perua Kreikkalaisesta mytologiasta, Nyks on Yö ja Rhea on yksi naispuoleisista Titaaneista. Ovat aivan superihania, aktiivisia, hellyyttäviä ja gerbiileille ominaisesti höpsöjä "Täh?"-tapauksia! :)
"Can't resist...A toilet roll.." *sydän*
Tänään myös tulin alustavasti sopineeksi eräästä yhteistyöproggigsesta eläimiini liittyen erään yrityksen kanssa, tässä varmaankin lähipäivinä se asia etenee ja ehkäpä voin täälläkin siitä tyylilleni ominaisesti pälpättää menemään! :D Sanotaanko, että olen kovin iloinen tästä tulevasta käänteestä, niinkuin viisas ihminen tänään sanoi: "Kun yksi ovi sulkeutuu niin tuhat muuta aukeaa!".
Heijastuksia valoisasta olohuoneesta, ei, miun gerbiilillä ei ole vihreää länttiä otsassa. :D
Ihmekkös sinänsä, että gerbiilit ovat suuressa suosiossa lastenkin lemmikkieläiminä, ovat kuitenkin huisin viihdyttäviä vipeltäjiä mutta yllättävän helppohoitoisia! Rahanmenokin näihin duracel-vipeltäjiin riippuu aivan siitä, kuinka innokas itse on muuttelemaan heidän sisustuksiaan/hommaamaan uutta, isompaa terraa ym. Ja miulla onkin tiedossa ystävältäni lähitulevaisuudessa aivan valtava terrario näille vauhtinakeille, ystäväni maakilpikonna saa isomman kodin ja täten kuulemma n.120+cm pitkä terrario jää vapaaksi. Olen jo varannut tämän vapautuvan terran, katsotaan milloin se onnekas kilppari saa uuden asumuksen niin ketjureaktiona vastaava tapahtuu sitten miun gerbiilienikin kanssa. Tokihan putsaan tulevan terran huolella ennen käyttöönottoa! :)
Ihmekkös sinänsä, että gerbiilit ovat suuressa suosiossa lastenkin lemmikkieläiminä, ovat kuitenkin huisin viihdyttäviä vipeltäjiä mutta yllättävän helppohoitoisia! Rahanmenokin näihin duracel-vipeltäjiin riippuu aivan siitä, kuinka innokas itse on muuttelemaan heidän sisustuksiaan/hommaamaan uutta, isompaa terraa ym. Ja miulla onkin tiedossa ystävältäni lähitulevaisuudessa aivan valtava terrario näille vauhtinakeille, ystäväni maakilpikonna saa isomman kodin ja täten kuulemma n.120+cm pitkä terrario jää vapaaksi. Olen jo varannut tämän vapautuvan terran, katsotaan milloin se onnekas kilppari saa uuden asumuksen niin ketjureaktiona vastaava tapahtuu sitten miun gerbiilienikin kanssa. Tokihan putsaan tulevan terran huolella ennen käyttöönottoa! :)
Nämä rakettinakit ovat näissä kuvissa (ja luultavasti aina :D ) tuhannen pölyisiä kaiken puruissa möyryämisen jäljiltä, mustia kun vielä ovat niin purupöly näkyy oikein rattoisasti.. :D
Kävi muuten vanhanaikaisesti sen Lappeenrannasta tulleen hamsterin terrarion kanssa, myynti-ilmossa luki 120cm x 40cm x 40cm, mutta kävi ilmi kun tuossa muutama päivä sitten sen itse mittasin, niin terra on vain 100 x 40 x 40. Noh, kyllä Stuartin kelpaa siellä vipeltää varmasti, ei se nyt kauhia menetys ollut, hiukan harmi vain että tuote poikkesi myynti-ilmoituksesta.
-M
P.S Toistan itseäni; nyt on kotoisa olo kun nuo yhdet sudittavat tuossa vieressä minkä kerkiävät! *sydän*
Voooi kun on ihania<3 Minä en oo koskaan gerbiileitä jotenkin mukamas ymmärtänyt, kun en niistä oikein mitään tiedä (siis en niiden sosiaalisuudesta, käsiteltävyydestä/käsittelemättömyydestä, mistään), mutta nämä on kyllä supersulosia! Voi että. Ja niiden häntä on ihana kun siellä on se tupsukka<3 Ihana myöski tuo päärynämökki, voi mistä tuommosia löytää?!
VastaaPoistaHihii kiitos kovasti! :) *sydän* Gerbiilit ovat kokemukseni perusteella hyvin, hyvin sosiaalisia keskenään ja kovia vipeltämään ja siinä mielessä kovin viihdyttäviä ihmisenkin katsella. He ovat hämäräaktiivisia, mikä tarkoittaa että aktivoituvat abouttiarallaa viiden aikaan iltapäivällä ja jatkavat mekkalointia vaihtelevasti puolenyön hujakoille saakka. Täten heistä saattaa olla hieman enemmän iloa kuin hamsterista, joka on kokonaan yöeläin. :) Marsut ja hamsterit ovat kyllä käsiteltävyytensä puolesta usein helpompia, tokihan gerbutkin taitaa pystyä totuttaa suurempaankin käsittelyyn. :) Nämä ovat siis miun itseni mielipiteitä kokemukseni perusteella, korjatkaa joku jos olen väärässä. :)
PoistaPäärynä- ja omppumökin ostin Keravan Punaisesta Pallosta, lemmikkieläinliikkeestä, nuo ovat sitä isompaa mallia joka on stydimpää rakenteeltaankin. :)
Tosiaan miusta tuo on plussa kun gerbiilien häntä on karvainen, äitinikin pitää gerbuista vaikka hiiriä ja rottia inhoaakin (kun ei siedä niiden pitkiä, karvattomia häntiä).
Voi että, mun pitää ehkä pistäytyä tuolla kaupassa kesällä kun tulen kotikotiin Vantaalle moneksi viikoksi kesäkuussa! Kun siis syrkkikoossa tuntuu mahdottomalta löytää mitään tommosia yltiösulosia mökkejä, muita kuin noita perus puisia. Haluaisin tuon meidän suuren terran sisustukseksi jonkun uuden kivan mökin Ninnille<3
PoistaPitää ehkä joskus tutustua vielä gerbiileihinkin vaikkapa jonkun gerbiilinomistajan luona. :) Ja joskus vielä kyllä marsujaki haluan päästä hoitamaan! Meillä on juuri äidin luona aina naapurin kaksi marsupoikaa hoidossa, on ne vaan niin ihania otuksia nekin. Ja niin ihanan jättimäisiä noihin hamstereihin verrattuna.
Minulla tosiaan oli pienenä (sain sen 10v synttärilahjaksi) marsu, en tiiä mitään oikeeta termiä sille, mutta hyvin hyvin samannäköinen kuin nuo sinun Nefi ja Nifra, paitsi että vaan päässä oli ruskeaa väriä ja muuten se oli valkoinen. Doris nimeltään, ja se oli niin ihana kun viipotti meillä tunteja päivässä vapaana ja seuras mua aina joka paikkaan, nukahti syliinkin usein ja tosiaan vietti paljon aikaa sylissä myös, vaikutti jopa tunnistavan nimensä, vaikka en tiiä onko se oikeesti mahollista ees. Oli ihana otus, mutta nyt toistaiseksi nuo hamsterit saa täyttää tämän asunnon eläinkiintiön (ja ehkä kesyhiiret jossaki välissä, ne on kans niin ihania että oi voi), marsutkin kuitenkin vie sitten taas jo hippasen enemmän tilaakin!
Tuo liike on siitä myös kiva, että voit ennalta vaikka pirauttaa heille ja pyytää, että tilaisivat sitä kyseistä tuotetta hyllyyn jotta sitä varmasti on siellä sitten kun menet! Heillä on tavarantoimittajalta lyhyet toimitusajat ja laaja valikoima joustaa asiakkaiden pyyntöjen mukaan. :) http://punainenpallo.net/
PoistaMarsut ovat juu jättejä verrattuna hamsuihin! Miulla taas järkytys oli päinvastainen kun ensin oli marsuja ja sitten tuli hamsu. :D Käsittelin Stuarttia sylissä samalla tavalla kuin marsuja ja Stuartin toinen omistaja taisi hiukan myhäillä vieressäni että "mitähän tuo eukko oikein touhuaa" :D
Miusta tuntuu, että Nefin ja Nifran väritykset ovat aika yleisiä risteytysmarsuilla, Nefi tosiaan halusi vielä olla erilainen nuori ja kasvatti pyllykarvatkin. :D Nifra kyllä ehdottomasti tunnistaa nimensä, aina on heti juonessa mukana kun menen aitauksen viereen huhuilemaan kun muut eivät tajua mitään. :D