Kuvapläjäys ja mietteitä!

Heips!

Tässä sylillinen täällä julkaisemattomia kuvia. :)

 Nifra on saapuvan kesän kannalla, selvästi tuoksuu jo!

 Lea Rahtu-Korpelan ottama kuva Gaiasta Oulusta. Siellä Gaia on hyvinvoiva ja kuulemma tiine, jännittää aikalailla. :)

Myös Lea Rahtu-Korpelan ottama kuva Gaiasta kruunupäisen poikaystävänsä kera Oulussa. :) (FI & S MVA Almond's Notorious Carrot Thief Of Winter,  "Hattara", eng. crest p.e.white)

 Siivouksen jälkeen nappailtuja kuvia.. Poikien kerrostalo.

 Tältä näyttää kun tyttöjen aitaukseen yritän vaihtaa pohjamatskuja.. Aina on marsuja lakanan alla ja päällä. Toisinaan sisälläkin jos Gaiasta olisi kyse, hän kun on mahtikaivautuja. :D

 Syyllinen itse kömpii pussilakanan alta viattomana.

 Vielä ois pussilakanan suoristus jäljellä, se onkin helppoa kun 5 marsua kipittää sen päällä. :D

 Nefi

 Valpas Nifra ja vähemmän valpas Ritari. :D

Jotain todella jännittävää!

 Ei kaksi ilman kolmatta...

 Rapsu ottaa relasti. As always.

 "Hmm?"

 Ritarin mielestä Irin penthouse oli potentiaalinen porkkana. :D

Miulla on pitkään ollut tarkoitus tehdä postaus "marsujen päivä", jossa kuvaisin miun marsujen normaalin päivän, ehkä videopätkää ja kuvia ja kertoisin mitä tapahtuu ja milloinkin. Eipä täällä nyt mitään maailmaa mullistavaa yleensä tapahdu, mutta itse tykkään muiden blogeista moisia postauksia lueskella, niin tehtävälistalla on ainakin se. Kävi myös tänään mielessä, että kertoisi miten näin monen marsun kanssa elo eriää vain parin lemmikkimarsun omistamisesta, mutta se nyt taitaisi olla vain itsestäänselvyyksien viljelyä. :D Taitaa kuitenkin aiheesta lause tai pari änkeytyä mukaan tuohon mainitsemaani marsujen päivään. Myös olen monenlaisia kuivikkeita nyt käyttänyt kevään mittaan ja niistä voisin koota jonkinsorttista mietettä kasaan. Jos ei muuten niin itselleni muistiinpanoiksi. :)

Kuvat eivät nyt aivan ole järjestyksessä, mutta tästä huomaa Nifran ensireaktion olkeen. :D

 Vessalaatikoissa näissä kuvissa hamppukuiviketta ja päällä olkea, jottei hamppu leviäisi jokapaikkaan. NIFRAN KARVAHOUSUT. :D

Oli aika mukava tempaus tuossa maanantaina kun olin sopinut heinäpaalin kotiinkuljetuksen tiistaille klo 15-16 ja alkoi jo jännittää riittääkö heinä toimitukseen asti. Ei mennyt kuin hetki tästä jännityksensävyttämästä mietteestäni, niin eikös ovikello soinut ja oveni takana oli heinäpaalini ja tilaamani miniduna (hiirtä varten, koska pelkään tuon taivastakin vanhemman terrarion hajoavan milloin vain) yli vuorokauden etuajassa sovitusta! Kaiken lisäksi olin tällä kertaa todella tyytyväinen saamani heinän laatuun. Jee! :) Lemmikkiexpress pelasti kyllä miun maanantain.

 Tyypillistä, Rapsu on tosi chilli ja Yamsu on taas aivan kriisissä ja all over the place. :D

Parhaillaan miulla on marsunpelletit toista päivää jo loppu (ainoastaan Irille on varattuna vielä kauhallinen) ja kuulemani mukaan olisin postitse saamassa Oxbown Performancea lisää perjantain huitteilla. (Oxbown marsunpelletit tilaan aina täältä: *KLIK* ) Siitä tulee vain mielenkiintoista, kun pyörällä raahaan sen 11kg säkin pakettiautomaatilta kotiin.. Kaipa sen tarakalle saa viritettyä mustekalojen avulla.. :D Juu marsut tosiaan kapinoivat tuota pellettien loppumista vastaan, eilen ja erityisesti tänään olen aamulla herännyt aivan jäätävään kostokiljumiseen kun erityisesti Yamsu osoittaa mieltään (täpötäyden heinäseimen vieressä), ettei ikinä olisi ruokaa nähnyt. Hyvä kun ei sellerinpala vielä samaan aikaan lennä suusta kun huutaa miulle pelletinnälkäänsä.. xD Pienoinen draamamarsu. Se huuto alkaa aina viimeistään yhdeksältä aamulla ja jatkuu ehkä 5min torkutuksella niin pitkään että nousen, eli tänäänkin kymmeneen asti. :D Nimim. Jos ei ole työpäivä, niin en todellakaan ole aamuvirkku...

Rapsun ensireaktio olkeen. "Voiko tätä syödä?" :D Voi toista. Nopeasti totesi oljen pahanmakuiseksi ja siirtyi heinätarjoilun puoleen.

Oli muuten hassu sattuma tänään. Viimeviikolla kun täytin neljännesvuosisadan sain äidiltäni lahjakortin opiskelijan tekemään jalkahoitoon paikallisessa kauneusputiikissa ja tänään sitten pääsin hemmoteltavaksi, joka tulikin KOVASTI tarpeeseen. (Kiitos äiti!) Niin siitä sattumasta, koko aamun miulla oli olo, että jalkahoitaja on eläinihmisiä (en tiennyt mitään tästä henkilöstä ennalta) ja koko aamun päässä pyöri, että tulen juttelemaan eläimistä sen 1,5h hoidon ajan.... Ja niinhän siinä sitten kävikin, kyseinen pian valmistuva, erittäin asiakaspalveluhenkinen nuori nainen oli käynyt minun kanssani samalla hevostallilla ja keskustelimme myös hänen lemmikeistään. Oli aikamoinen sosiaalidarra tämän 1,5h jälkeen, mutta ainakin jalkani ovat taas puunatun oloiset ja tänään ei tarvinnutkaan onneksi mennä mihinkään sosiaalisuutta harjoittamaan enempää.

Harmittanut kovin kun ei ole ollut jaksamista aktiivisesti tänne rustailla viimeaikoina, mutta ehkä tässä taas jonkinsorttista postauksenmakua. :)

-M