Omituisten olotilojen kerho?

Heips!

Miulla on ollut viikon-kaksi nyt aika omituinen olotila. Tai no, ei mitään ennennäkemätöntä, mutta tällä kertaa hyvin sitkeänoloista sorttia. Kaipaan jonkin hyvin karvaisen, iloisen ja nelijalkaisen olennon halailua, nimittäin koirakuume on tullut taas kylään. :D Olen huomannut haikailevani koira-arjen perään kaikkine lenkkeilyineen (itse kun harvemmin tulee muuten vain lähdettyä ulos) ja kumppanuustunnelmineen. Taustaa tapahtuneelle seuraavanlaisesti.. Toisilla isovanhemmillani oli kaksi suomenlapinkoiraa ollessani aivan lapsonen ja näiden ihanien hauvojen poisnukuttua elämässäni ei tainnut noin viiteen-kuuteen vuoteen pyöriä koiria ennen kuin juuri ennen teini-ikää aloitin hevostallilla käymisen (asumisen :'D ). Nimittäin tallilla, jossa kävin heppailua harrastamassa oltiin aiemmin kasvatettu suomenlapinkoiria ja siellä aloittaessani hevosenhoidon oli noita ihania hauvoja muutama. Säännöllisen epäsäännöllisesti olin tekemisissä noiden huiskuhäntien kanssa vuosia ja muistan monet kerrat kuinka tulikin hauvoja halailtua ja lenkiteltyäkin vaikka pääkeskitys olikin yleensä hevosjutuissa tallilla ollessani. Viimevuonna eläinkauppahommissa ollessani jokusen tovin oli ehdottomasti ihanaa plussaa jos/kun sai luvan kanssa asiakkaiden liikkeeseen mukaanottamia hauvoja rapsutella ja ihastella. (Olen kyllä niin koiraihminen, ettei mitään rajaa.. :D ) Yksi suuri lappariuros erityisesti jäi mieleeni valtavan sympaattisuutensa kanssa ja toinen jota fanitin oli rotikkapentu, jonka omistajaa autoin muun muassa Sen Ensimmäisen Kaulapannan ostamisessa. *sydän*

Herra S:kin on erittäin koiraihminen ja hän taasen fanittaa huskyjä. Ainakin isohkoja koiria kumpikin ihainnoi niin sitten aikanaan ei olla ihan eri ääripäissä hauvamieltymysten suhteen jos/kun joskus sopivan tilanteen koittaessa luoksemme koira muuttaisi. Tähän tilanteeseen ei ole näkyvissä mahdollisuutta huiskuhäntään eikä lähitulevaisuudessakaan, mutta tässä maalailen taivaanrantaani ja haaveilen. :) Marsujakin kuumeilin ja haaveilin kymmenisen vuotta ennen kuin tuli sopiva hetki heihin sitoutua.  Toivottavasti nyt ei vielä kymmentä vuotta tarvitsisi odottaa että saataisiin talouteen huiskuhäntäinen perheenjäsen. :D

Onko muilla ilmentynyt minkäänlaista "kuumeilua" nyt syksyn myötä? :D

-M