Irdinial Suuri jatkoi matkaansa rajattomien herkkujen pariin.

Hei.

Iri nukkui hetki sitten pois sylissäni. Ihmettelin jo illalla kuinka hän otti antibioottinsa niin helposti ja ihmettelin myös hieman hänen silmiään, jotka näyttivät olevan syvemmällä kuopissaan kuin normaalisti. Nyt sitten yhdentoista aikaan illalla hän alkoi kouristella ja menetti liikuntakykynsä. Huomasin onneksi Irin hädän pian kouristusten alkamisen jälkeen ja otin hänet syliini ja kerroin hänelle kuinka rakas ja tärkeä hän on minulle, mutta nyt on aika lähteä. Hänen ei pidä murehtia minusta, kyllä minä pärjään. Tärkeintä on, että hän jatkaa matkaansa nyt, eikä jää enää kärsimään. Yli tunnin hän makasi sylissäni minun kohentaessani hänen asentoaan vähän väliä ja pitäen toista kättäni häntä silittämässä kun toisen käteni etusormella tuin hänen etutassujensa pohjia. Hän kun aina piti niin kovasti pitää etutassujaan käteni päällä. Hän rakasti kiipeillä sylissäni ja se oli varmasti tuttu ja turvallinen tunne kun pidin sormeani hänen tassunpohjissaan. Hän lähti eteenpäin sinne mihin kuuluukin, eli varmasti rajattomasti herkkuja syömään ilman vatsaongelmia ja tärkeimpänä -ilman kipuja.

Olen äärimmäisen kiitollinen saamastani yhteisajasta erittäin rakkaan Irdinial Suureni kanssa, hän piti minusta huolta yhtälailla kun minä hänestä. Olen täällä itkenytkin nyt niin monta tuntia putkeen, ettei taida tästä ihan äkkiä loppua tullakkaan. Olen kiitollinen, että sain olla Irin luona hänen lähtönsä hetkellä. Olen kiitollinen, että tänään sylittelin häntä erityisen paljon päivemmällä, siitäkin kun hän aina piti kovasti.  Kuolinsyynä todennäköisesti jokin neurologinen ongelma, ei olisi ihme kun otti huomioon Irin vajaakehittyneisyyden.

Kiitos rakas Iri, onneksi sinulla ei ole vaivoja enää.

-M

P.S Muokkasin tekstiä hieman pehmeämmäksi, poistin yksityiskohtaisimmat tiedot jottei kukaan järkyttyisi.